Balkanin Road Trip – Sveti Stefan, Budva, Skadar, Kotor

Balkanin Road Trip 

Ajaminen Balkanilla

Balkanin Road Trip ei tuntunut minusta sen ihmeellisemmältä suunnitelmalta, kuin mikä vain Road Trip. Siksi hieman hämmästyin, kun ihmisiltä rupesi tulemaan kysymyksiä ajamisesta Balkanilla ja yleisesti turvallisuudesta siellä. Hetkeksi tuli tunne, että olenko nyt ohittanut jotain olennaista, mutta ei. Kyse lienee siitä, että Balkan on hyvin laaja ja hieman tuntemattomampi alue. Monille tulee ehkäpä mieleen vain Balkanin sota, sekä pakolaisvirrat. Kuitenkin Kroatia on seuramatkakohde, jolla on eniten kasvua vuonna 2015 ja mm. Montenegro ponnistelee hartijavoimin matkailumahdiksi.

Liikennekulttuuri

Liikennekulttuurin osalta ajaminen ei ole mitenkään haasteellista. Paikalliset tekevät typeriä ohituksia, mutta ajonopeudet pysyvät ihan asiallisena. Osin tähän vaikuttaa maiden vuoristoisuus. Mutkateillä ei mitään suuria nopeuksia ole edes mahdollisuus ajaa. Tiet kiemurtelevat välillä hyvinkin korkealla ja mitään kaiteita ei ole. Kunnon piennarta ei löydy kuin moottoriteiltä. Rinteissä sijaitsevissa kylissä tiet polveilevat kapeina ja parkkipaikat ovat kortilla.

Pimeällä välttäisin ajamista, ja tästä mainitaan myös ihan virallisissa suosituksissa. Katuvaloja ei ole kaikkialla ja pimeässä liikuu valottomia traktoreita, raskaita ajoneuvoa joiden kuskien ajokunnosta ei ole mitään takeita, sekä jalankulkijoita ilman heijastimia. Teiden varsilla on paljon muistomerkkejä kuvien ja tekokukkien kanssa heistä, joiden matka on päättynyt mutkaan tai kallioleikkaukseen.

Vaarallisempia ovat raskaat ajoneuvot, joiden kunto ja lastaus ovat suomalaisittain katsottuna melko järkyttäviä. Tämä lava, jonka päällä nostin kulkee, oli tehty notkuvista palkeista. Ne notkuivat jo niin, että melko kylmähermoinen Teppokin sanoi: ” Ei saatana mitä touhua“.  Söimme sattumalta ruokaa ravintolassa, jonka terassilta saimme seurata koko näytelmän. Poliisi pysäytti kuljetuksen, hetki neuvoteltiin, sitten tuotiin Mersussa metallipalkkeja paikalle (näkyy poliisiauton takana). Palkit paikoilleen ja poliisi eteen ajamaan vilkut päällä. Poliisi ei tasan sakottanut, vaan joku päällikkö käski saattamaan kaverin kuljetusfirman lastin perille.

Balkanin Road Trip

Rajanylitykset

Montenegron ja Kroatian välillä on kaksi rajanylityspaikkaa ja niiden ruuhkaisuudesta varoitellaan paljon. Kun ylitimme rajan lokakuussa, edessämme oli viitisentoista ajoneuvoa ja jonotus vei kaikkineen aamulla klo 10 aikoihin noin 30 min. Siis kummankin maan rajan ylitykset yhteensä. Rekat ja henkilöautot jonottavat eri jonoissa, joten älä jumita raskaiden ajoneuvojen perään turhaan.

Mitään ylimääräisiä maksuja ei rajalla tule, mikäli olet maksanut 15 euron hintaisen Green Cardin (vakuutus) jo autoa vuokratessasi. Tätä vihreää korttia kysytään nimenomaan Montenegron ja Kroatian rajoilla. Bosnia-Hertsegovinan rajailla ei käytännössä kysytty, tai tarkistettu yhtään mitään papereita, vaan huidottiin vain jatkamaan matkaa. Kroatiasta pääsee Bosnia-Hertsegovinaan kymmenen rajanylityspaikan läpi.

Balkanin Road Trip

Balkanin Road Trip

Raha

Montenegrossa maan valuuttana käytetään euroa, joskaan maa ei kuulu euro-alueeseen. Kroatiassa käyvät eurot, mutta parkkimaksuja varten on liki pakko vaihtaa muutama kuna taskuun. Ihan vinkkinä, että tämä kannattaa tehdä hyvissä ajoin. Saimme tosin yhden parkkihallimaksun jopa anteeksi, kun taskuistamme ei yhtään kunaa löytynyt, eurot eivät käyneet ja korttia ei hyväksytty.

Miinat, kulkukoirat ja käärmeet

Kaikkia otsikossa mainittuja löytyy.

Sodan jäljet ovat edelleen näkyvillä kaikkialla Bosnia-Hertsegovinassa. Suurimman matkailijoitakin uhkaavan riskitekijän muodostaa sodanaikaisten rintamalinjojen miinoitettu vyöhyke, josta on pystytty raivaamaan vain murto-osa. Kaikkia miinakenttiä ei ole merkitty. Luonnonsuojelualueilla, metsissä ja vuorilla kannattaa kulkea vain kunnollisilla poluilla. Olin keräämässä villitimjamia ja valokuvaamassa, kun minulle tultiin sanomaan paikallisten toimesta, että pysy sitten poluilla!

Kulkukoiria on paljon. Onneksi ihmiset ympäri Eurooppaa on alkaneet hyväksyä, steriloida, hoitaa sekä ruokkia niitä, pois potkimisen sijaan. Silloin koirat ovat yleensä myös hyvin kilttejä ja paikalle uskollisia. Yksi Ran-Tan-Plan yllätti minut täysin hypähtämällä takakonttiin pysähdyspaikalla. Emme ottaneet mukaan, mutta ruokimme hyväksi.

Hietakyy. En nyt lähde arvuuttelemaan, oliko Montenegrossa yliajamamme käärme juuri hietakyy, mutta jos, niin se on yksi Euroopan vaarallisimmista käärmeistä. Tämän kokemuksen jälkeen en enää harrastanut kuvaustuokioita penkoilla vähänkään pidemmässä heinässä. Balkanilla maanviljelijöiden oli ennen tapana kulkea paljain jaloin, joilloin käärmeenpuremiin johtavien kuolemantapauksien määrä oli runsas.

Balkanin Road Trip

Balkanin Road Trip

1. päivä Kroatia, Cavtat

Vaikka alkujaan purnasin Finnairin tasokorttien uudistuksista, on mielipide hiljalleen muuttunut. Meillä kummallakin on Finnairin Gold, jolla pääsimme nautiskelemaan hyvinkin väljästä Premium Loungesta. Teppo otti kaiken irti non scengen-puolen loungesta ja käväisi saunassa. Itse lähinnä nautiskelin Nicolas Feuillatten-shamppanjasta  ja varsin laadukkaasta pikku suolaisesta. Lento Kroatian Dubrovnikiin oli vain 2,5 tuntia ja sujui nukkuen. 

Balkanin Road Trip

Balkanin Road Trip

Cavtat

Olimme ottaneet auton jälleen SIXT:n kautta ja itse vuokraamo löytyikin lentoaseman pihan toiselta laidalta. Edessäni tupeksi nuorehko mies joka ei olisi mitenkään halunnut antaa höylätä vuokravakuutta kortiltaan. Ihan turhaa kiukuttelua, sillä mikään vuokrayhtiö ei anna autoa ulos ilman vakuuta. Ilman luottokorttia halutaan ihan riihikuivaa käteistäkin. Näihin kannattaa vain varautua etukäteen. Kattava paketti autonvuokrauksesta löytyy täältä.

80 euron hinta nousi Green Cardista (vakuutus 15 euroa), veroista ja toisesta kuskista johtuen 130 euroon. Emme suostuneet ottamaan ensin eteen tuotua Corsaa vastaan, vaan keksimme siitä kaikenlaisia vikoja. Kun vielä vilauttelimme SIXT:n kultakorttia, mainosauton kuvia Madridista ja kerroimme olevamme toimittajia, mies päätti kaivaa avainkasaa uudestaan ja alle löytyikin yllättävän hyvä Seat Leon.

Ensimmäisen yön majapaikka oli aivan uudessa talossa. Pihalaattojakin vasta asenneltiin. Cavtat osoittautui idylliseksi rantakyläksi, jossa oli kaunis niemi ulkoilupolkuineen ja ihanan ränsistynyt tunnelma.

Balkanin Road Trip

Balkanin Road Trip

Balkanin Road Trip

2. päivä Kroatia – Montenegro, Budva, Sveti Stefan

Montenegron rannikolla ei ole saaria, mutta se on täynnä erilaisia lahtia ja poukamia. Rantaa on linnuntietä mitattuna vain 90 kilometriä, mutta rantaviivaa lähes 300 kilometriä.

Osuimme ensimmäisenä Kotorin syvälle sisämaahan tunkeutuvaan lahteen, jota kuvataan joskus myös maailman eteläisimmäksi vuonoksi. Wikipedia tietää kertoa, että kyseessä on neljä toisiinsa yhteydessä olevaa lahtea, jotka avautuvat merelle vain kapean Prevlakan salmen kautta. Tässä vaiheessa meille valkeni, että a) matkat vievät aikaa b) se ei ole huono asia näissä maisemissa. Jokainen serpentiinimutka avasi uuden näkymän ylitse sumusta hiljalleen kuoriintuvan syvänsinisen Kotorin lahden.

Tämä alue on myös simpukanviljelyn keskus. Lahdet ovat täynnä alustoja joihin on kiinnitetty köysiä. Simpukat kiinnittyvät köysiin ja korjuu tapahtuu nostamalla köysi vedestä ja irrottamalla simpukat kasvatusalustasta.

Balkanin Road Trip

Balkanin Road Trip

Balkanin Road Trip

IMG_2181

Budvan riviera

Budvan rannikkoaluetta kutsutaan Budvan rivieraksi ja se on Montenegron tärkein matkailukeskus. Varsinainen kohteemme oli Sveti Stefanin “kylä”. Varsinainen Sveti Stefanin kylä nimittäin on  kroaattikalastajien hylkäämä pieni saari, joka oli edesmenneen Jugoslavian ensimmäinen todellinen luksushotelli. Yön hinta siellä olisi ollut 700 euroa. Nyt jokainen mantereellakin oleva talo on nimennyt itsensä Sveti Stefanin varjolla. Hetkeen emme ole etsineet majapaikkaa yhtä huolella kuin täällä.

Lux Apartments Gold oli todellinen helmi. Olisimme viettäneet tässä ihanassa majoituksessa toisenkin yön, mutta emäntä on armoton. Loppuunmyyty. Hus. Etsittykään muualle huomenna klo 09.30 mennessä. Yön hinta oli 78 euroa. Jos jotain haluaisi narista, niin viemäri tuoksui vessassa, mutta sitä näytti olevan yleisesti liikenteessä.

En ole laittanut tätä mihinkään Bookin.comin arvosteluihin tms. mutta… Yksi syy, miksi nämä majoituspaikat löytyvät niin huonosti lienee se, että omistajat eivät paikkojaan kovasti halua mainostaa kyltein tai opastein. He tuskin mitään veroja ym. maksavat. Mekin saimme “kuitin”, jota voi verrata vessapaperiin. Siinä missä osa Booking.comissa paikkaa arvostelleista jenkeistä ihastelee “aina niin avuliasta miestä, joka avasi oven“, me keksimme kyllä tälle paksuniskaiselle, puhetaidottomalle, autotallissa majailevalle herralle ihan toisen roolin. Ovesta ei tule sisään kukaan muu kuin luvan saanut. Automme pysyi hyvin tallella tämän herran suojelulla. Kuva… Njet!

Balkanin Road Trip

Balkanin Road Trip

Balkanin Road Trip

Balkanin Road Trip

Kaukaa nättiä, läheltä saastaista

Kävimme varsin kivisellä uimarannalla ja uskaltauduimme veteen merisiilivaaarasta huolimatta ilman uimatossuja. Merisiilejä on täällä paljon ja niiden päälle astuminen ei ole kovin kivaa.

Uimaranta oli nätti, vesi lämmintä, mutta ranta valitettavan epäsiisti. Paikka oli täynnä tyhjentämättömiä roskiksia, uimakopeissa oli käytettyjä terveyssiteitä ja tamppooneita ja ihmiset jättivät kaiken päivän aikana hylkäämänsä rannalle. Maassa maan tavalla, vai miten se menikään…

Illasta päädyimme toiseen paikan ravintoloista. Ihan oikeasti niitä on vain kaksi. Teppo söi valtavan kulhollisen upeaa kalakeittoa ja minä Caesarsalaatin, joka ei nyt ihan kamalasti muistuttanut tuntemaani versiota, mutta oli tosi maukas. Tykkään balkanilaisesta tavasta palvella. Tarjoilija ei turhia jutustele tai juoksentele kyselemässä tipin toivossa onko ruoka hyvää. Se on hyvää. Piste.

Auronko laski mereen ja paikalle kertyi useita ammattikuvaajia kalustoineen ja assareineen ikuistamaan asiakkaitaan auringonsiltaan. Ei muuten hullumpi tausta.

Balkanin Road Trip

Balkanin Road Trip

Balkanin Road Trip

3. päivä Bar-Skadar-Kotor

Ajelimme hieman päämäärättömästi ja päädyimme ensin Bar nimiseen paikkaan. 45 000 asukkaan Bar ei ole mikään rannikon kohokohta, huolimatta Stari Bar -vanhakaupungista. Paikan voi huoleti jättää väliin.

Barin jälkeen suuntasimme Skadarin, tai paikallisesti Skutarin kansallispuistoon. Skadarin järvi on lintuparatiisi, lajeja on 270. Sen symbolilintu on pelikaani, jota ei enää missään muualla Euroopassa esiinny. Erilaisia lumpeita rannan lähellä oli niin tiuhaan, että järvi näytti osittain niityltä.

Täällä kannattaa käydä syömässä sillan toisen pään ravintolassa. Ruoka oli enemmän kuin suositeltavaa ja maisemat järvelle lumoavat. Teppo söi tämän järven karppia paprikaan upotettuna ja minä vasikkaa Montenegron tryffelillä viritettynä. Olihan hyvää.

Balkanin Road Trip

Balkanin Road Trip

Kotor

Kotor jakaa mielipiteitä. Toiset hehkuttavat Montenegron tunnetuinta kaupunkia varauksetta, toiset pitävät sitä taas turistihelvettinä. Kallistun mielipiteessäni kompromissiin. Erittäin turistisoitunut, mutta aikaisin aamusta tai myöhään illasta viehättävä. Kun suuret risteilijät alkavat purkaa matkustajiaan kaupunkiin klo 9 aikoihin aamusta, on aika suunnistaa muualle. Päivällä en tuolla viettäisi sekuntiakaan, niin täynnä kapeat kujat ovat turisteja.

Risteilijöiden, sekä balkanilaisen puhtaanapidon takia vesi Kotorin vuonossa ei ole mitenkään kirkasta. Lahti on täynnä moskaa: pulloja, aurinkotuoleja ja muovipusseja.

Balkanin Road Trip

Balkanin Road Trip

Pearl Apartmens

Taistelimme parkkipaikan itsellemme valtameriristeilijän vierestä ja tapasimme asunnonvuokraajan pääportilla. Liki kaikki paikat pyysivät soittamaan etukäteen ja sopimaan ajan ja paikan. Tämä voi olla ongelma heille, joilla englanti ei taivu hyvin.

En kirjoita tätä Booking.comiin, mutta kyse lienee tämän asunnon kohdalla rahanpesusta. Miten muuten voisi saada 80 neliön, ylellisesti remontoidun asunnon (mm. koko asunnon kattava äänijärjestelmä, marmoria enemmän kuin keskiverto kirkossa jne.) keskeltä vanhaa kaupunkia 80 euron hinnalla yöksi. Vain käteinen käy. Kuitti… Täysin tarpeeton keksintö.

Pearl Apartments on äärettömän hyvällä paikalla, hinta laatuun nähden naurettavan halpa. Jopa pesukone löytyi, mikäli olisi halunnut viettää pyykkipäivän. Joten vahva suositus tälle.

Balkanin Road Trip

Kotorin kissat

Illasta pyörimme kaupungin kujilla ja tutustuimme myös kuuluisiin Kotorin kissoihin. Balkanilla on kissoja kaikkialla, mutta Kotor on tuotteistanut kissimirrinsä erittäin hyvin. Osuimme varsinaiseen kissapuistoon, missä majaili varmasti parikymmentä kattia pentuineen. Ihmiset olivat tuoneet niille pahvilaatikoita makuupaikoiksi ja ruokaa lautasille. Pitkin katuja oli muutenkin kissoille tarkoitettuja vesikippoja ja ruoka-astioita.

Ravintolassa syömisen sijaan päädyimme ostamaan pitsan asunnolle. Italialaiset ruoat ovat todella suosittuja Montenegrossa, ja maan pastat ja pitsat ovat hyviä. Kun pitsan nautti huoneiston hintaan kuuluvan laadukkaan punaviinin kanssa iltapalaksi, tuli uni yllättävän nopeasti.

Balkanin Road Trip

Balkanin Road Trip

Balkanin Road Trip

Balkanin Road Trip

Balkanin Road Trip

St. Johnin linnoitus

Aamusta Teppo päätti lähteä kapuamaan 1350 askelmaa St. Johnin linnoitukseen. Joissain oppaissa paikkaa kutsutaan myös San Giovannin linnaksi. Netissä varoitellaan, että reitti sopii vain hyväkuntoisille, mutta hyvin yhdellä keuhkollakin Teppo huipulle pääsi.

Linnoitus sijaitsee 1200 metrin korkeudessa ja on rakennettu 1400-1500-luvulla. Kyse on enemmänkin muurista, kuin linnasta. Illalla rauniot kylpevät valossa ja näky on satamasta katsottuna upea. Kamerasta loppui akku, joten muutama kuva on lainattu Wikimediasta.

 

*Jaan tämän Balkanin Road Trip -postauksen kahteen osaan. Seuraavassa osassa on vuorossa Montenegron Crno jezero eli Musta järvi, Durmitorin kansallispuisto, Tara-rotko, Bosnia ja Hertsegovinan läpiajo sekä Kroatian Dubrovnik.

Balkanin Road Trip

Fort_of_St_John,_Kotor
Wikimedia

Castillo_de_San_Juan,_Kotor,_Bahía_de_Kotor,_Montenegro,_2014-04-19,_DD_16
Wikimedia



Booking.com

29 Comments

  • Taas tässä joutuu testaamaan omaa turvallisuushakuisuuttaan: Kroatiassa käyty omalla reissulla, liikuttiin lautalla, taksilla, busseilla ja kaikki meni ihan hyvin. Mitä nyt majapaikkoja säännönmukaisesti haettiin kissojen ja koirien kanssa. Mutta en ehkä lähtisi autoilemaan, en tiiä miksi? Kuitenkin monissa muissa maissa ollaan ajeltu ihan tyytyyväisinä. Täytyypä miettiä! Ihastuttiin erikoisen väriseen meriveteen, enkä kyllä kiinnittänyt huomiota roskaisuuteen. Palvelusta tykkäsin myös, ei mittää tyrkytystä!

    • Meille tuo omalla autolla eteneminen on niin luonnollinen tapa, että ollaan huomattu pelkäävämme takseissa ja etenkin busseissa. Siis jotenkin ihan kamalaa olla jonkun kuljettajan armoilla : D

  • Itsekin nuolla mailla on tullut pikaisesti käytyä ja teki kyllä kerralla ison vaikutuksen. Tuonne voisi mennä kyllä pidemmäksi aikaa, sen verran upeat ovat maisemat. Kotorissa isot risteilijät tuntuvat satamassa jotenkin absurdilta, mutta itse saimme suhteellisen rauhassa tallata omia polkujamme kaupungilla.

    Laitoinkin tuon Budvan ja Kotorin alueen omiin suosikkeihin, jos menee Dubrovnikiin. Kannattaa siis ilman muuta lähteä ajelemaan tuonne samalla lomalla: http://kohteenamaailma.fi/eurooppa/dubrovnik-top5/

    Joskus olisi kiva mennä yöpymään Sveti Stefanin hotellisaarelle 😀

    • Olen ollut käärmeiden suhteen vähän liiankin huoleton. Nyt tuli kyllä sellainen muistutus, että kuvaaminen suoritetaan vain järkevästi. Miinoja ei onneksi tarvitse muualla maissa varoa.

      Siivottomuus ON tylsää!

  • Siinäpäs oli varsinainen, laaja tietoisku! Olen itse reissannut tuolla alueella julkisilla liikkuen. Oma auto antaa varmasti todella paljon vapautta, sillä esimerkiksi Dubrovnikista Kotoriin menee vain pari bussia päivässä, ainakin sesongin ulkopuolella. Omalla autolla liikkuminen mahdollistaa myös pysähtelyn juuri sinne, minne huvittaa. Niitä paikkojahan tuolla riittää, maisema on niin upeaa. Noista miinoista on tosiaan hyvä olla tietoinen. Sodan jälkeen niitä on edelleenkin siellä sun täällä, eikä aivan suunnaton seikkailu ole suositeltavaa. Itse kiipesin muuten Kotorissa vuorelle keskellä yötä ja se oli upea kokemus. Tuolle alueelle haluan vielä palata, tuolla riittää tutkittavaa.

  • Jos hyvä tuuri käy, niin ensi vuoden aikana tulee tuolle alueelle matkustettua useamman kerran, selviää tuossa joulukuun alussa kuin käy. Idyllisen näköisiä pikkukyliä, itsekin kyllä inhoan käärmeitä, joten taitaa jäädä polkureissut väliin. Arveluttaa hiukan lähteä noiden mun ruoka-ainerajoitteiden takia, mutta enpähän mä vielä ole nälkään kuollut.

    Mainitsit noista roskaisista vesistöistä sataman lähellä, harmi ettei puhtauteen kiinnitetä enempää huomiota, mutta onneksi pikkuhiljaa aletaan ymmärtämään se, että matkailijat tykkäävät siisteistä paikoista.

  • Miinoja ja tappavia käärmeitä. Kuulostaa kaakkois-Aasialta, mutta onkin paljon lähempänä. Hyviä vinkkejä Balkanin roadtrippailuun, täytyy kakkososakin lukea. Kuten niin monta kertaa aiemminkin, myös jälleen on todettava, että Eurooppaa pitäisi ehdottomasti kiertää autolla. Joku kerta vielä kasaan sen campervanin ja lähden kesäkiertolaiseksi.

  • Rakasta seutua. Olen viettänyt 90-luvun puolivälissä kokonaisia kesiä mm. Sveti Stefanissa. Olen varmaan täälläkin joskus maininnut, että isäni oli lähes 20 vuotta Balkanilla töissä ja siellä me lapsuuden kesät sitten rellestettiin milloin missäkin. Noi rajanylitykset on lapsella jääneet hyvin mieleen, sillä jonot olivat usein aivan mielettömiä. Varsinkin viikonloppuisin esimerkiksi Albaniasta Kreikkaan puhuttiin sadoista metreistä ellei kilometreistä. Meillä oli takapenkillä siskon kanssa naurussa pitelemistä, kun isällä oli työn puolesta diplomaattikivelt ja saimme ajaa aina omalla kaistalla kaikkien jonojen ohi. Vilkuteltiin jonottajille ja oltiin olevinamme. 😀

  • Kyllä tuolla vaan on niin kaunista! Mulla tulee jo vuosipäivä tuosta reissusta ja osa postauksista on viellä pöytälaatikossa odottamassa viimeistelyä… Me oltiin juuri niistä risteilijöitä sillä halusin nähdä kiinnostunko tuosta alueesta niin paljon että haluaisin viettää siellä pidemmän ajan. Toki kävimme nimenomaan vain niissä turistien suosimissa paikoissa, mutta ihastuin noihin maisemiin ja voisin harkita sinne pidempää reissua! Mielenkiintoiselta kuullostivat nuo majoitukset, minkä kautta löysitte ne?

  • Balkanin majoitukset ollaan taidettu aina maksaa käteisellä. Ja halpaa on ollut. Mulla on hirmuinen hinku lähteä uudestaan seuduille, nyt on nähty vain Sloveniaa, Kroatiaa ja Bosniaa. Cavtatista tykkäsin, ennemmin majoitun siellä kuin Dubrovnikissa

  • Voin allekirjoittaa paljon ajatuksia tästä postauksesta, eli aivan samanalaisia kokemuksia täälläkin:) Mulla odottelee tuolla julkaisuaan Budvaan liittyvä postaus. Rajanylitykset ovat omalta osaltani vähän erikoisia Kroatia-Bosnia-Montenegro-akselilla. Olitte hyvääna aikaan liikkeellä. Meilläkään ei ole mennyt hirveän pitkiä aikoja, ehkä myös välillä 30min -1h rajalla. 🙂

  • Pidimme jokunen vuosi sitten Cavtatista, omassa omalaatuisuudessaan niin mahtipontisesta hotelli Croatiasta kuin pienestä kylästä.
    Montenegrosta jäi ihan erityisesti mieleen retki pienelle luostarisaarelle, jossa saarta ei paljon “näkynyt”, rakennukset kun olivat niin pienen saaren laidasta laitaan.
    Autoilusta tuolloin jäi mieleen, että Bosnian Sprskan puolelle Trebinjeen ei meinannut löytyä Cavtatista taksia, joka suostuisi sinne ajamaan. Lopulta löytyi yksi, mutta sekin sitten jätti auton ensimmäiselle isommalle (vartioidulle) parkkipaikalle Trebinjessä ja loppu tutustuminen kylään tehtiin kävellen. Kuulemma kroatialaiset autot eivät aina selviä ihan naarmuitta tai muita vaurioitta tuolla puolella, mutta toisaalta on siitä nyt jo pari vuotta aikaa.

  • Te ootte kyllä road trippailleet kaikkialla! Balkanin road trip kuulostaa mahtavalta, ja tässä tuli paljon hyviä käytännön vinkkejä. Ihmeellistä, että vieläkin on tuollaisia ennakkoluuloja Balkanista, vaikka kyllähän se on nykyään aika suosittu alue turisteille. Sitten taas toisaalta ei tullut kyllä itselle mieleen, että siellä pitää miinoja varoa 🙂

  • Balkanin road tripia en ole koskaan edes harkinnut, vaikka Balkanin maat kiinnostavat. Kroatiassa olen kerran käynyt ja Montenegro kiinnostaisi kovasti. Surullista, että ihmiset roskaavat vesistöjä. Toivottavasti siellä herätään pian ja aletaan kiinnittämään huomiota kierrätykseen ym. Ihania kuvia!

  • Me käytiin Montenegrossa vuonna 2006 ja ihastuttiin täysin! Silloin turisteja ei ollut paljon – päin vastoin, koko maassa Kotor mukaan lukien oli kiehtovaa hidden gem -fiilistä. Itse asiassa Montenegro itsenäistyi vasta lomamme aikana – saavuimme Serbiaan ja lähdimme Montenegrosta 🙂 Pitäisi palata katsomaan, kuinka paljon maa on muuttunut kymmenessä vuodessa!

  • Mekin oltiin muutama vuosi takaperin tuolla suunnalla autolla. Paikalliset tosiaan ohittelivat aika huolettomasti ja hyvillä vauhdeilla, mutta ei niihin ehtinyt kiinnittää huomiota, kun maisemat oli niin mielettömän kauniita 🙂 Meidän tukikohtana oli leijasurffikohde Ulcinj, ja sieltä tehtiin päiväretkiä muuallekin.

  • Mua harmittaa ettei ole vielä ollut sopivaa hetkeä, että olisi päässyt tutustumaan varsinkin Montenegroon, mutta eiköhän sekin hetki tule vielä. Tuollaiset rosoiset vanhat rakennukset ja törkeän hienot maisemat sopivat omaan makuuni kuin nenä päähän.

  • Mustakin on hassua, miten ihmisillä on Balkanista ihan kamalia ennakkoluuloja. Kyllä herätti kysymyksiä sekin, miksi lähdin Bulgariaan vaihtoon ja millainen paikka Romania oli. 😀 Mä ainakin törmäsin siellä ainoastaan ihaniin, kiltteihin ja joskus arkoihin kulkukoiriin. Upea matka ollut varmasti teillä, ihan superkauniita maisemia!

  • Olipas paljon tietoa! Pitäisi ehkä joskus yrittää itsekin tuota autosta purnaamista, otan vaan aina sen mikä osoitetaan – yleensä näin on hyvä, mutta aina ei. Näille seuduille voisin kuvista päätellen itsekin lähteä köröttelemään

    • Anteeksi, mä yritin jo tietomäärää puolittaa jakamalla postauksen kahtia. Mies kyllä sanoi, että voi tulla osalle lukuähky… Kamalan vaikeaa yrittää jakaa järkeviin kokonaisuuksiin.

      Autosta purnaaminen taitaa olla meillä verissä. Käytännössä purnaan aina. Se on hyvä tapa testata henkilökunnan palvelutaso. Jos tulee asiallinen selitys, niin sanon heti , että OK… Pidetään tämä. Mutta usein ne vain kokeilee, menisikö se huonoin vaihtoehto läpi. Jos on varannut muutaman satasen farkkubemarin ja saa alle monen tonnin S-Mersun, kuten meille kävi Saksassa, niin se kertoo, että aina on vaihtoehtoja!

  • Tämän ajotus ei olisi voinut olla parempi, kun oma reissu tuonne pian tulossa. Paljon hyvää tietoa alueella matkailuun! Luen ajatuksella läpi vielä uudelleenkin. Surettaa kyllä jo etukäteen noiden kulkukoirien näkeminen…

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *