Matka Champagneen – 5 vinkkiä onnistuneeseen matkaan

Matka Champagneen

Hyvässä samppanjassa kaikki palaset loksahtavat paikoilleen. Runsas, hedelmävetoinen tuoksu hivelee nenääsi. Tunnet suussasi lempeän mausteisuuden ja tyylikkään tasapainoilun hienovaraisen paahtoleipämäisyyden ja tammisten aromien välillä. Silmiesi edessä kuohun pienet poreet nousevat tiiviinä ylöspäin, viipyillen kuitenkin matkallaan kohti lasin huippua pitkän tovin.

Samppanjatalojen glamouri kiinnostaa monia ja niissä on helppo vierailla. Konseptit  keskittyvät esittelyissään kellareiden upeaan historiaan ja erilaisten cuveiden sekoitussuhteisiin.

Kellarit ja tastingit ovat paikkoja, joissa voi hetken haaveilla olevansa menestyvä, kuuluisa ja ehdottoman rikas. Samppanja kuplii, kalliit korot kopisevat ja Maserati murisee, kun valloitan Manhattanin.

Matka Champagneen

Matka Champagneen

Matka Champagneen

Matka Champagneen

Matka Champagneen voi olla matka myös maaseudulle

Champagnen maakunta on kuitenkin jotakin muuta, kuin isojen luksus brändien luoma mielikuva. Se on juomansa lailla aito ja ainutlaatuinen. Se on maaseutua, jossa ankan kaakattavat, kirkonkellot soivat ja pellot ovat viiniköynnösten lisäksi täynnä sokerijuurikasta.

Arvostetuin samppanja-alue sijoittuu Reimsin ja Epernayn kaupunkien ympäristöön. Vaatimattoman maalaismaiseman ei kannata antaa hämätä. Hehtaari samppanjamaata maksaa miljoona euroa. Osittain rapistuneiden julkisivujen ja silmänkantamattomiin jatkuvien köynnösrivistöjen takana liikkuvat isot rahat.

Matka Champagneen

Matka Champagneen

Matka Champagneen

Matka Champagneen – 5 vinkkiä onnistuneeseen matkaa

  • Suosi pientuotajia
  • Sovi vierailu ja kieli etukäteen
  • Opiskele etukäteen
  • Nauti kaikilla aisteilla
  • Yövy B&B paikoissa

Matka Champagneen – Suosi pientuottajia

Champagnen alueen on noin 5 000 samppanjaa tuottavaa viinitaloa ja viljelijöitä kolminkertainen määrä. Suomesta katsoen pientilojen samppanjat ovat ranskalaisten salaisuus, sillä vain 13 % päätyy vientiin. Juuri siksi pientiloilla kannattaa vierailla.

Toinen asia, miksi pientuottajia kannattaa vierailulla suosia on tarina. Samppanja on aina kasvupaikan, kellarin ja ihmiskäden työn tuotos. Parhaimmillaan se on kahdeksan sukupolven jatkumo, jossa nykyinen isäntä tuntee perimänsä peltojen köynnökset lähes yksilöinä ja kymmenvuotias lapsenlapsi tunnistaa vaivatta eri vuosikertoja.

Matka Champagneen – Sovi vierailusi etukäteen

Jos haluat nautinnollisen, rauhallisen ja paljon tietoa sisältävän vierailun pientuottajan luona, varaa aika etukäteen. Soitto puolituntia ennen ei aina riitä isännälle, joka voi olla pellolla kilometrien päässä traktoreineen ja koirineen. Kysymys on ennenkaikkea kohteliaisuudesta, sillä viljelijöiden päätyö ei ole turistien viihdyttäminen, vaan viinisadostaan huolehtiminen.

Champagnen maakunta ei ole suuri, mutta muutaman päivän matkalla ongelmaa voi tulla silti reitityksestä. Tarjontaa on valtavasti sekä majoituksessa, että viinitiloissa ja kylät toinen toistaan kauniimpia. Kokenutkin vierailija tuntee valinnan vaikeutta, koska kaikkea ei vain kerralla pysty näkemään. Mieti rauhassa mitä haluat vierailultasi.

En huomannut ylimielistä suhtautumista ei-ranskankielisiin turisteihin. Osalla tiloista ei kuitenkaan yksinkertaisesti puhuta muuta kuin ranskaa.

Puolentoista tunnin kierrokseen ja tastingiin sisältyy todella paljon asiaa ja on harmi, jos kertomuksesta ei ymmärrä kuin sanan sieltä ja toisen täältä. Aksentti on osalla rankalaisista todella vahva ja haittaa ymmärtämistä.

Matka Champagneen

Matka Champagneen

Matka Champagneen

Matka Champagneen
La Maison-nimisessä B&B paikassa rouva toi ennen poistumistaan coolerin juomalle ja pientä suolaista naposteltavaa. Hiljaisuus laskeutui kartanoon. Vain lihava vahtikoira kuorsasi.

Matka Champagneen – Opiskele hieman etukäteen

Yleensä tasting ja kierros kestävät noin puolitoistatuntia. Asiakaalle esitellään tuotantotilat ja kellarit, jonka jälkeen edetään maistelemaan. Tuotantotilat voivat olla hyvinkin vaatimattomia, mutta kellarit saavat minussa aina syvän huokauksen aikaan. Ne ovat yleensä todella upeita sekä kuvauksellisia.

Tankkikäymisen ja pullokäymisen vähimmäiskestot takaavat että sadonkorjuun ja myyntikelpoisuuden välillä vierähtää vähintään kaksi vuotta, vintagesamppanjoissa kymmenenkin vuotta. Juuri siksi kellareissa lepää kymmenien tuhansien pullojen varastoja.

Tastin sisältää yleensä kolme viiniä, joissa edetään tietyssä järjestyksessä. Jos isäntä pitää sinusta, hän saattaa tarjota vielä jotakin extraa.

Vakiosamppanja on samppanjatalojen tärkein tuote. Se on talon ”käyntikortti”  joka pyritään pitämään mahdollisimman tasalaatuisena vuodesta toiseen. – Leppoisan leveä samppanja, joka herautti vedet kielelle. Mineraalinen ja raikas. Hieman liian helppo. 

Rosé-samppanja tehdään lisäämällä tavalliseen samppanjaan Champagnen alueella tehtyä punaviiniä. – Hennon mansikkainen ja tasapainoinen maku, joka kantoi pitkään, yrittiseen jälkimakuun asti.

Taivaallista Vintage- eli vuosikertasamppanjaa valmistetaan vain erittäin hyvinä satokausina, ja aina saman vuoden rypäleistä. – Tuoksultaan tyylikäs, pähkinäinen ja paahteinen. Hedelmäinen maku sopivan roteva. Hienostunut, tasapainoinen, runsas.

Non-dose samppanja on samppanjaa johon korkinvaihdossa ei lisätä lainkaan sokeria. Nämä juomat ovat nostaneet asemaansa etenkin aperitiivina. – Tiukka ja erittäin hapokas. Rutikuiva. Lievästi mauton.

Kun sinulta kysytään mielipidettä viinistä, mieti hetki ennen kuin annat suomalaisen rehellisen vastuksen. Jos pidit siitä, kerro se. Jos taas et, niin älä missään tapauksessa sano sitä. Kukaan ei halua kuulla, että miljoonien arvoiselta maatilkulta tuhansien työtuntien uurastuksen jälkeen pulloon on päätynyt mielestäsi mautonta mehua. Kannattaa siis etsiä jokaisesta lasillisesta jotakin positiiivista.

Pienyrittäjillä vierailut saattavat olla maksuttomia, mutta tästä aiheutuu ongelma. Kyse on kuitenkin yritystoiminnasta. On kohteliasta ostaa pullo tai pari, jos viini on mieluinen.

Matka Champagneen – Nauti kaikilla aisteilla

Samppanjan juonti on kokemus, joka hemmottelee kaikkien aistien kautta. Se on jotakin todella ainutlaatuista, hyvin hienostunutta ja ehdottoman aitoa.

Jotta voit todella Champagnen viehätyksen, on mentävä peltojen keskelle, kapeille savisille teille ja jalkauduttava maistelemaan rypäleitä suoraan köynnöksistä.

Ja kun nyt kerran olet Champagnessa, miksi et söisi kunnolla ja joisi samppanjaa läpi ruokailun. Kampasimpukat tai ankka suorastaan huutavat seurakseen kuohuvaa.

Matka Champagneen
Eräässä B&b paikassa ranskalainen pariskunta liittyi seuraamme hyvin varautuneesti. “Olette sitten Saksasta” – herra oli selvästi tutkinut autoamme parkkipaikalla. Kun pariskunta kuuli että Suomesta ollaan, niin äänensävy muuttui ystävällisemmäksi. Mukava olla tykätymmästä maasta!

Matka Champagneen

Matka Champagneen

Matka Champagneen
Châlons-en-Champagne alueella yöyimme Entre Cour et Jardin nimisen B&B paikan. Se sijaitsee Compertrix pienessä kylässä, noin 3 km päässä keskustasta.

Matka Champagneen – Suosi B&B paikkoja

En näe mitään syytä maksaa itseään kipeäksi tähtiluokitelluista hotelleista Ranskassa. Etenkin maaseudulla on erittäin hyvä valikoima B&B paikkoja tarjolla, joista pienellä rahalla saa todella idyllisen yöpaikan itselleen.

Jos tarkoitus on kierrellä samppanjareittejä ja et halua illaksi mitään sen suurempaa ohjelmaa, voi majapaikan ottaa hieman syrjempääkin.

Matka Champagneen

Matka Champagneen
Sakka saadaan pois pullosta, kun kaula jäädytetään -30°C lämpötilaan. Pullo avataan ja sisällä oleva paine työntää jäätyneen sakan ulos. Vajaus korvataan samalla viinillä sekä sokerisella liqueur d’expédition liuoksella. Sokeriannostus, dosage, tasaa hieman samppanjan hapokkuutta sekä peittää makuvirheitä. Parempiin samppanjoihin lisätään vähemmän sokeria, joihinkin ei ollenkaan. Viimeisenä työvaiheena samppanjapullo saa lopullisen korkkinsa, metallikehikon, kapselin ja etiketin.

Matka Champagneen
Muutama kuukausi ennen suunniteltua myyntiajankohtaa alkaa pullojen tanssittaminen. Perinteisesti tanssituksessa pulloja käännellään sitä varten suunnitellussa telineessä. Parhaimmat tanssittajat pystyvät käsittelemään 50 000 pulloa päivässä. Lopulta pullo on telineessä pystyasennossa korkki alaspäin ja sakka on valunut pullon kaulaan. Aikaa tähän kuluu 8-12 viikkoa. Nykyaikaisempi menetelmä on varastoida pullot metallisiin kuljetushäkkeihin ja kiinnittää häkki tietokoneohjattuun laiteeseen, joka tekee saman työn kahdeksassa päivässä.

Matka Champagneen
Tapa millä pullot pinotaan, on mielenkiintoinen. 1800-luvulla tajuttiin, kuinka pullot tulee latoa toistensa päälle, jotta vaarallista räjähtelyä voidaan estää. Oppaammenäytti miten mistä tahansa kohtaa pullorivistöä voidaan poistaa pullo, ilman, että se vaikuttaa muihin pulloihin tai riveihin.

Matka Champagneen
Nykyisin vain noin kahdestuhannes samppanjapullo räjähtää kellarissa. Aikanaan kun käymistä ei osattu säädellä ja pullonmuoto ei ollut nykyisen kaltainen, olivat samppanjakellarit hengenvaarallisia paikkoja, joihin mennessä pukeuduttiin suojapukuihin -ja päähineisiin.

Champagne, parhaat samppanjat, Avellan ja Lihtonen 2014
Matka Champagneen, Essi Avellan 2010

http://www.champagne.fr/en/homepage  – Täältä löydät kaiken mahdollisen tiedon samppanjasta.

18 Comments

  • Toukokuussa on suunta champagneen ja tästä jutusta löytyi paljon infoa!
    Miksi paikallisia hotelleja kannattaa välttää muuten? Ja entäpä onko sinulla suositella ravintoloita?
    Minkä niminen tuo pieni tila jolla vierailit oli?

  • Innostuinpas kommentoimaan, kun pitkäaikainen unelmani on ollut päästä noille alueille maistelumatkalle. Vielä se ei ole toteutunut. Näyttää kuitenkin hieman samanlaiselta kuin kokemukseni viininmaistelumatkalta Napa Valleysta, ihanan rustiikkista & tunnelmallista. Välillä vaan mietti, että näihin maisemiin voisi jäädä muutamaksi viikoksi lepäilemään ja poimimaan rypäleitä. Ehkä joskus tulevaisuudessa 😉

    Anita
    http://www.lily.fi/blogit/tervetuloa-suomeen

    • Erona Napa Valleyn viinitiloihin, näissä ei ole mitään vakioituja pääsymaksuja ym. Ja kaikenlainen “hömppä” puuttuu. Se juuri vahvistaa ihanasti kokemuksen aitoutta.

      Joissain paikoissa ei enää tiedä riittääkö rustiikki kuvaamaan sitä mitä näkyy, vai pitäisikö reilusti sanoa ränsistynyt 🙂

      Taitaa olla niin, että sanat rypäleidenpoiminta ja lepo eivät sovi samaan lauseeseen. Olen joskus seurannut touhua ja se on ihan kamalan kovaa työtä. Ainakin jos tekee sitä tilin toivossa. Mutta jos saisi sellaisen mahdollisuuden, että poimiskelisi vain vähän ja lopun päivää lekottelisi jossain!

  • Tämä vastaus kuuluisi oikeastaan Lenan ja minun keskustelun jatkoksi, mutta pidän sen tässä ylhäällä, koska se sisältää paljon tietoa viinitilavierailuista
    -Anna

    Champagnen alueella kiinalaiset eivät olet tehneet samanlaista ryntäystä kuin joissakin muissa osissa Ranskaa, esim. Bordeaux. Kuluttajina samppanjalle on sen erittäin iso osuus japanilaisilla, joka on yksi suurimmista vientimaista. Jos jotain sanoisi niin naistoimijoiden määrä on pientiloilla kasvanut, mutta ovat edelleen hyvinkin ranskalaisia.

    Matkoilla pienillä tuottajilla käyminen on ehdottomasti parempi juttu kuin isoilla. Isoja puoltaa kuitenkin se, että heidän tuotteitaan saa myös Suomesta ja aina on ollut kiva nähdä sellainen paikka jonka tuotteita sitten käyttää kotona. Me Pamplemoussessa suosittelemme että matkakokonaisuus sisältää aina yhden pienen ja yhden ison paikan, jotta tämän eron tosiaan näkee. Tämän Annakin huomasi matkallaan. Pienien tilojen tuotanto on niin pientä että yleensä ne eivät päädy monopoli-maiden myyntiin, joskus saattaa näkyä tax free -myymälöissä. Tämä oikeastaan monen asian summa.

    Bordeaux’n alue on tosi mielenkiintoinen kohde myös, sielläkin kuitenkin kannattaa ehkä poimia yksi alue kerrallaan eikä ahnehtia koko aluetta, esim. Medoc, Pomerol tai vaikka Sauternes. Tosiaankin, Suomesta ei ole lentoja suoraan Bordeaux’hon. Mutta ei se koneen vaihto ole kovin vaikeaa ja toiseksi Pariisista menee TGV luotijuna suoraan Bordeaux’hon. Ensi kesänä Finnair onneksi jatkaa Biarritzin lentosarjaansa ja siihen me teemme näppärästi kivoja kokonaisuuksia jossa pääsee kokemaan viininviljelijän arkea (voi myös asua tiloilla) ja vaikka hiukan rantaelämääkin saman loman aikana.

  • “Kun sinulta kysytään mielipidettä viinistä, mieti hetki ennen kuin annat suomalaisen rehellisen vastuksen. Jos pidit siitä, kerro se. Jos taas et, niin älä missään tapauksessa sano sitä”

    Mistä tulee tuo iänikuinen asenne, että suomalainen olisi muka suora ja rehellinen? Ei todellakaan ole. Suomalainen kiertelee ja kaartelee ettei vahingossakaan loukkaisi.
    Jos joku loukkaakin, niin se menee sitten ajattelemattomuuden piikkin, mutta tätähän on kaikilla.

    • “Mistä tulee tuo iänikuinen asenne, että suomalainen olisi muka suora ja rehellinen?”

      Vanhemmiltani 😉

      Lauseen tarkoitus on ehkäistä ajattelemattomuutta, aiheutuu se sitten suoruudesta, kaartelusta tai kiemustelusta. Pidetään tämä keskustelu nyt samppanjassa, eikä lähdetä käsittelemään suomalaisuuden luonteenpiirteitä.

      Samppanja tastingia ei kukaan hallitse opettelematta ja yksi asia joka siihen kuuluu on etiketti.

      Jos et halua maistaa jotakin laatua, voit varovasti peittää viinilasin sormella. Se on niin paljon hienovaraisempaa kuin julistaa, “en halua maistaa tuota viiniä.” Samoin, kun mielipidettäsi kysytään, arvio on paras keskittää johonkin viinin mielenkiintoiseen ominaispiirteeseen, kun julistaa “en pidä tästä viinistä”. Vierailijan kielteistä mielipidettä kun ei tarvitse ilmoittaa kaikille.

  • Oi, oi ja oi. Tämän naisen sydän on viety. Kiitos artikkelistasi ja tottahan toki se kunnon BMW on saatava sitten alle kun noille seuduille lähdetään. Mutta nyt on mentävä Alkon kautta kotio jonkun viranomaistahon harmiksi… 😉

    • Kyllä, kirjoitus saattaa herättää outoja tuntemuksia.

      Joo, bemari alle ja tukka hulmuten kohti kuohuvia juomia. Aivan loisto kohde esim. juhlistaa jotain vuosipäivää. Ei ole lainkaan niin kallista kuin kaikki olettaa ja rahalleen todella saa vastinetta.

      Nyt varovasti, että ei tule mainittua mitään kiellettyä sanaa 😉

  • Komppaan Annikaa! Musta tuntuu etta olen paattanyt jo minun ja Matteon seuraavan kohteen. Ja herran no parempi suostua matkaan mukisematta, italianot ja ranskalaiset eivat ole aina ylimpia ystavia..

    Mua kiehtoisia eritoten nuo vierailut tuolla shamppanjataloissa. Kiireeton vierailu, jossa saa tutustua myos omistajaan. Puhun erittain huonoa ranskaa, vahan kuitenkin, mutta mielellaan tuo englannin kielinen opastus. Saa nain enemman selvaa.

    Onko nuo tilat muuten paikallisten omistuksessa? Tein viime vuonna yliopistolle tutkimusta aiheesta Kiinalaiset ja viini (tutkin luksusmarkkinoita kiinalaisten nakokulmasta) ja tuli esille, etta rikkaat kiinalaiset ovat matkanneet Ranskaan ostamaan viinitiloja, etenkin Bordeauxin alueelta. Ja paikalliset ovat toki asiasta (syysta) huolissaan. Olisi mielenkiintoista tietaa, mika on tilanne shampanjan kohdalla.

    • Eikö italialaiset ja ranskalaiset oikein ymmärrä ja arvosta toisiaan? Tuota en tiennytkään. Onko se samanlaista kuin Suomi-Ruotsi kisaaminen kaikessa vai enemmän tyylliin “patonkipäät” ja “makaroonit” vastakkainasettelua?

      Vierailut pientiloilla ovat minusta koko tuolla olemisen yksi idea. Miksi edes mennä, jos ei tutustu paikkoihin, missä juomaa tehdään ihan alusta alkaen. Osa ei näihin mene, mutta minusta retki jää kyllä vajaaksi ilman tällaisia vierailuita.

      Isojen samppanjatalojen kohdalla petyin. Suurimmalla osalla pääsee vaan kellareihin, jotka nyt on komeita, mutta ei muuta. Tuotantoa katsomaan päästäkseen, olisi pitänyt varauksia tehdä jo ajat sitten ja ne olivat myös todella hinnakkaita. Osa ei edes näin syksyllä tarjonnut muuta vaihtoehtoa kuin kellarikierros. Teen jutun vielä näistä taloista erikseen.

      Toivottavasti Pamplemoussen Henni tarttuu tähän esittämääsi kysymykseen ja kertoo oman näkemyksensä. Itse luin tuosta Bordeauxin viinitilojen ja linnojen ostelusta myös. Rikkaat kiinalaiset voivat kertoa ihmisille tyyliin ’omistan viinitilan Ranskan Bordeauxissa’ ja kutsua varakkaita ystäviä vierailemaan ’linnassa’. Jotkut sanovat, että kyse olisi rahanpesusta. Tiedä siten…

      Kun katselee minkälainen määrä erilaista valvontaa ja eri tuottajaluokituksia, järjestöjä, osuuskuntia, yksityisiä tuotajia, organisaatioita, ja sertifikaatteja liittyy samppanjan valmistukseen, niin ei ehkä ole se helpoin paikka kiinalaiselle lähteä ostelemaan tiluksia. Viljelyalat eivät ole yhtenäisiä yhdellä omistajalla olevia isoja alueita, vaan hajaantuneet sinne tänne pieninä paloina pitkin peltoja. Ja pellot ovat ihan muualla kuin taas tuotantolaitokset ja asunnot. Eikä tuolla ole linnojakaan 😉

      Toinen asia olivat viljelijät itse. Voisin kuvitella, että jos myisi maat kiinalaisille, voisi pakata muuttoauton samantien myös itselle. Naapuri tuskin helposti hyväksyisi tekoa.

      Mutta siis, ei minulla mitään varmaa tietoa asiasta ole. Tuntumani on se, että tilat ovat edelleen hyvin tiukasti paikallisten ts. ranskalaisten omistuksessa.

    • Kiitos!

      Itsellä olisi kova halua päästä keväällä taas Ranskaan. Champagnen alueella jäi vielä paljon tutkittavaa, mutta toinen alue, joka kiinnostaisi tosi paljon on Bordeaux ja sen ympäristö. Olen kuvista katsellut, että melkoisen nättiä seutua ja ei se viinikään huonoa ole…

      Ongelmana tuonne on yhteydet, eli niin jouhevasti ei paikalle pääse kuin haluaisin. Mutta suunnittelu on kivaa 🙂
      Tosin eilen jo olin ottamassa halpoja lentoja Goalle, joten katsotaan mihinkä päädyn.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *