La Gomera – Saarilöytö Kanarialla

by Anna | TÄMÄ MATKA

La Gomera

La Gomera on paikka, josta tulisi oikeastaan olla ihan hiljaa. Pitää koko saari omana pienenä salaisuutena. Mutista jotain huonosta ilmasta, sumusta ja jatkuvasta sateesta jonkun osoittaessa kiinnostusta. Huokailla hankalien kulkuyhteyksien aiheuttamaa rasitusta, korostaa palvelujen puutetta ja muistaa mainita kaiken sotkeva mustaa laavahiekka rannoilla. Vieno ja itsekäs toivomukseni on, että möykkäävät turistit syövät edelleen papas arrugadas perunansa jollakin toisella saarella. Hus. Menkää pois – Täällä ei ole mitään nähtävää.

La Gomera

La Gomera

Lautalla Teneriffalta La Gomeralle

Teneriffan Los Christianosin satamasta pääsee helposti La Gomeran San Sebastianiin. Ei hankalaa, ei myöskään kallista. Auto + 2 henkeä meno-paluu maksoi vuonna 2014 noin 120 euroa.

Liput voi ostaa helposti netistä. Opasteet satamissa olivat selkeitä ja henkilökunta auttoi. Varauspaperi vaihdettiin satamarakennuksessa lippuihin ja me pyysimme myös paluun boordingkupongit samalla. Matka saarelta toiselle kestää nopeammalla katamaraanilla n. 40 min. Vuora-autoa ei sopimuksista riippuen aina saa viedä saarelta toiselle, mutta ainakaan kohdallamme tätä ei tarkistettu.

Jos ajoitat menosi tai paluusi iltaan, näet todennäköisesti myös rosohammasdelfiinejä, jotka majailevat lähellä La Gomeran saarta. Sään salliessa myös Teide näkyy hienosti.

Autoilu La Gomeralla on vaivatonta

La Gomeran halkaisija on vain 20 km ja asukkaita alle 20 000. Saari on muodoltaan lähes symmetrisen pyöreä. Rannikko on niin rikkonainen, ettei rantaviivaa seuraavia teitä ole. Rantakylien väliset tiet kulkevat aina saaren keskustan kautta.

Tiet ovat hyväkuntoisia ja liikennettä ei ole ruuhkaksi asti. Monessa saarta käsittelevässä jutussa tiet mainitaan Teneriffan teitä huonommiksia, mutta se ei mielestäni pidä paikkaansa. Liikkuminen kiemuraisilla teillä vie aina aikaa. Toisaalta, kenellä olisi kiire upeiden maisemien keskellä.

Voi saarella myös liikkua bussilla. Julkinenliikenne on toimiva. Myös liftareita oli paljon, joten sekin voi toimia eteenpäinvievänä tapana. Monet vierailevat saarella valmiilla päivän retkillä, mutta ihan rehellisesti sanoen, minusta se ei ole mitenkään riittävä aika. Itse olisin kolmannen ja neljännen yönkin La Gomeralla viettänyt mielelläni.

La Gomera

La Gomera

La Gomera – Täällä luonnon monimuotoisuus ei ole vain sana

Kun ajaa La Gomeran pääkaupungista San Sebastianista ulos, tajuaa heti mitä tarkoitetaan, kun puhutaan La Gomeran luonnon monimuotoisuudesta. Saaren kosteat vuoret ja sademetsämäinen ilmasto poikkeavat merenpinnan tasalla olevista aurinkoisista kallioista ja kuumuudesta, kuin yö ja päivä toisistaan.

Vuosisatoja La Gomeran asukkaat ovat osanneet kanavoida valuvan veden erilaisiin säiliöihin ja ohjanneet ne sitten viini-, orkidea-, hedelmä- ja banaanitarhoilleen. La Gomeran maisema onkin ajoittain kuin trooppinen paratiisi, mutta ilman ikäviä ötököitä ja nihkeää hiostavaa ilmaa.

La Gomeran tunnusmerkki ovat viisi valtavaa kivilohkaretta, jotka vartioivat Garajonayn kansallispuiston sisäänkäyntiä San Sebastianin pääkaupungin suunnalta tultaessa. Nämä valtavat pyöristyneet järkäleet ovat muodostuneet magmasta, joka ei koskaan purkautunut maanpinnalle saakka, mutta jonka eroosio paljasti miljoonien vuosien saatossa.

La Gomera

La Gomera | Hermigua

Hermigua sijaitsee La Gomeran pohjoisosassa ja sinne ajaa tunnissa lauttarannasta. Kylä on mukavasti kahden vuoren välissä ja laakson pohjalla on maatiloja sekä patikkapolkuja. Alueen maamerkkinä toimii kaksoisvuori Roques de San Pedro. Tässä laaksossa kasvatettiin aikanaan sokeriruokoa, mutta sen menetettyä merkityksensä siirryttiin banaaniin.

Playa de Hermigua oli muutaman kilometrin päässä hotelliltamme. Tämä ranta mainitaan monesti hyvänä uintipaikkana merivesialtaan vuoksi, mutta talvikuukausina myrskyävä meri, hylätyt makasiinit sekä entinen lastaussatama pilareineen, ei ollut mitenkään houkutteleva. Läheinen Playa de la Caleta-ranta sopii paremmin uimareille sen suojaisamman sijainnin vuoksi.

Playa de Hermigua on kuitenkin mielenkiintoinen se historian vuoksi. Laivat eivät aikanaan päässeet merenkäynnin vuoksi satamaan purkamaan lastejaan. 1900-luvun alussa rakennettiin kaksi korkeaa betonipilaria, joiden avulla nostimet pääsivät purkamaan ja lastaamaan laivoja. Myöhemmin rakennettiin vielä neljä korkeampaa pilaria, mutta rakennelma jäi kesken toisen maailmansodan alettua. Nämä pilarit ovat edelleen selkeästi näkyvissä rannalla.

Kylän parasta kalaa sai saksalaisen rouvan pyörittämästä ravintolasta. Voih, miten yksinkertaiset maut voivatkaan olla niitä parhaimpia. Sopivan kylmä valkoviini, tirisevän rapsakaksi kypsennetty meribassi, itsetehdyt Mojo-kastikkeet, sekä saaren erikoisuus: Vuohenjuustoa, johon on sekoitettu chiliä ja paprikaa.

La Gomera

La Gomera

La Gomera

La Gomera

La Gomera | Laurisilva, Garajonayn luonnonpuisto

La Gomeran saaren keskellä sijaitsee Garajonay-vuori (1487 m), joka on antanut nimensa myös saaren kansallispuistolle. Garajonayn luonnopuistossa sijaitsevat Euroopan viimeiset aarniometsät. Ikivihreä laakeripuumetsä Laurisilva esittäytyy edelleen 30 miljoonan vuoden takaisessa muodossaan. Tuo ajanjakso oli aikaa jolloin Antarktis suli ja jäätyi, mantereet siirtyivät nykysille paikoilleen, Afrikka törmäsi Eurooppaan ja Alpit alkoivat nousta. Paikka ruokkii mielikuvitusta. Tällaisenko kasvillisuuden keskellä dinosaurukset tallustelivat?

Suoraan autotien vierestä nousevat ylös korkeat rinteet, joilta vesi valuu kasvillisuutta pitkin alas. Kaikkialla on lätäköitä ja pisaroita. ”Sataa – koska on kasvillisuutta ja on kasvillisuutta koska sataa”. Ja kyllä satoikin….

Koska puisto sijaitsee Gomeran keskusharjanteille, se on usein sumun peitossa. Kosteus saa puiden rungot kasvamaan sammalta ja jäkäliä. Saviset rinteet valuvat vettä ja ovat täynnä upeita mehitähtiä, valvatteja ja tyräkkejä. Puiden latvoja peittää naava, joka kasvaa ainoastaan siellä, missä ilma on täysin puhdasta.

La Gomera

La Gomera

La Gomera

La Gomera

La Gomera | Patikoijan paratiisi

Jos rakastat patikointia, tule tänne. Kaikkialla luonnonpuistossa on kylttejä reiteistä ja hyvin hoidettuja polkua riittää. Vaellusmaastot ovat täällä ja muualla La Gomeralla upeat. Osa poluista on mahdollista kiertää myös liikuntarajoitteisen kanssa. Yksi suosituimmista kävelyreiteistä ja tunnuskuvallisimmista maisemista on 4,8 km:n pituinen polku, joka kulkee El Contaderosta El Cedroon ja ohittaa El Cedron virran. Tämän reitin varelle jää myös Lourdesin pieni valkoinen kappeli keskellä El Cedron tiheää laakeripuumetsää.

Juego de Bolasin vierailijakeskuksesta alkavat opastetut patikkareissut, ja siellä on myös hyvä näyttely alueen kasvillisuudesta ja perinteistä. Käynti vierailijakeskuksessa, joka sijaitsee La Palmitassa (Agulossa) on ihan paikallaan, vaikka ei sen kummemmin vaeltamaan lähtisikään.

Vuosien 2011 ja 2012 aikana saarella satoi hyvin vähän. Kesällä 2012 La Gomeralla riehui metsäpalo, joka tuhosi osan kansallispuiston metsää. Niillä paikoin näkee mustiksi palaneita puiden runkoja. Paikoin rinteiltä on katkottu puut pois. Katkotut rungot on kerätty kasoihin, joiden tarkoitus on estää hedelmällisen maan häviämistä mahdollisten sateiden yhteydessä.

Puiston alueelle on aikoinaan istutettu eukalyptuksia ja Kanarian mäntyjä. Molemmat ovat siellä vieraita lajeja, ja niitä on poistettu puistosta jo vuosikymmeniä. Eukalyptus on saarilla täysin vieras laji, eikä sille sopivia lahottajabakteereja ole luonnossa. Tästä johtuu, että eukalyptuksen jo 20 vuotta sitten kaadetut rungot ovat vieläkin kovia. Puiston ”omat” puut lahoavat jo muutamassa vuodessa.

Vaikka Kanarian mänty on saarilla kotoperäinen, ei se silti kuulu laakeripuumetsään. Mäntyjen kaataminen on hidas prosessi. Ne kaadetaan pienissä erissä, niin, ettei metsään synny aukkoja, ja jotta siellä olevat muut puut ehtivät sopeutua.

La Gomera

La Gomera

La Gomera

La Gomera

Garan ja Jonayn legenda

Legendan mukaan, ennen kuin Espanja valloitti Kanariansaaret, Garajonay-sana syntyi nuoren gomeralaisen prinsessa Garan ja nuoren teneriffalaisen prinssi Jonayn nimistä. Garan ja Jonayn tarina sijoittuu nykyiseen Garajonayn kansallispuistoon. Tarinan mukaan nämä kaksi tapasivat ja rakastuivat. Oraakkeli oli neuvonut Garaa välttämään tulta, ja kun Teiden tulivuori alkoi purkautua, perheet erottivat rakastavaiset profetian pelossa. Gara ja Jonay kuitenkin tapasivat uudelleen La Gomeralla ja pakenivat vuorille. He tunsivat olevansa perheidensä vankeina ja päättivät lopettaa elämänsä kuoleman halukseen. Pari yhdisti sydämensä toisiinsa seetripuusta tehdyllä seipäällä, joka lävisti kummankin sydämen.

Silbo

Silbo tai el Silbo on La Gomeran saarella esiintyvä kieli, joka on viestimistä viheltämällä. Linnunlaulua muistuttava kieli on hyödyllinen La Gomeran erittäin vaikeakulkuisessa maastossa, koska äänen kantama voi olla jopa kolme kilometriä. Kieli kehitettiin jotta saarelaiset pystyisivät kommunikoimaan syvien ja jyrkkien rotkojen yli. Viheltäen voidaan muodostaa neljä vokaalia ja kaksi konsonantti, joita yhdistelemällä voidaan ilmaista noin 3 000 eri sanaa. Silbo on ollut pakollinen oppiaine La Gomeralla vuodesta 2000 alkaen.

La Gomera

La Gomera

Valle Gran Rey

Valle Gran Reyn tarjoaa sinne saapuville yhden kauneimmista näkymistä La Gomeran saaren länsiosassa. Palmarejon näköalapaikalla voi ihastella Valle Gran Reyn ja Argagan rotkojen pengerryksiä César Manriquen suunnittelemalla seisakkeelta.

La Gomera

La Gomera

La Gomera

Ensimmäiset hipit hiipivät La Gomeralle joskus 1960-luvun lopussa. Jostain syystä he päätyivät Valle Gran Reyhin perustamaan kommuuneitaan ja tanssimaan alasti rannalla ilta-auringossa. Vaihtoehtoeläjiä on edelleen Valle Gran Reyssa reippaasti. On ekokylää, permakultturia, joogaa joka lähtöön, meditaatiota sekä nudistirantoja.

Valle Gran Rey on saaren päälomakeskus. Täällä se ei kuitenkaan tarkoita massaturismista, vaan ilmapiiri on edelleen erittäin rauhallinen ja hotellit pieniä. Aurinko paistaa varmimmin juuri saaren etelä- ja länsiosissa, joten aurinkoa kaipaaville, tämä on oikea paikka.

Rannat ovat sekoitus kiveä, soraa ja hiekkaa. Käytännössä jokaisella rannalla on myös mustaa laavahiekkaa, joka sotkee pyyhkeet ja jota löytyy vielä kotimaassakin sandaaleista.

La Gomera

La Gomera

La Gomera

La Gomera

Lisää kirjoituksia samalta maantieteelliseltä alueelta

14 comments

Gran Canarian vuoristo - Älä jätä kokematta - TÄMÄ MATKA 22 tammikuun, 2023 - 10:42 pm

[…] patikoijista. Metsässä kasvaa esim. erilaisia laakeripuita ja kanarianmyrttiä. Mieleen tulee heti La Gomera. Paikka on yleensä hyvin hiljainen, turisteja ei juurikaan […]

Reply
Sirpa 28 tammikuun, 2020 - 2:11 am

Jutun yllä oleva kuva on Teneriffan Mascan kylästä, ei Gomeralta. Autoilu on kyllä melko huimaa touhua, ei sovi kaikille. Hyvä kun tohtii istua busson kyydissä😅

Reply
Anna 28 tammikuun, 2020 - 9:20 am

Kiitos Sirpa

Tosiaan, hyvä kun huomasit. Jonkun päivityksen yhteydessä on kopioitunut tuohon väärä kansikuva. Nyt on vaihdettu oikea takaisin ja samalla korjattu muutama linkki. Kiitos.

Reply
La Gomera on erilaista Kanariaa, jossa kannattaa ehdottomasti käydä - Appamatkustaa 29 joulukuun, 2019 - 6:03 am

[…] jälkeen jatkoimme ”Laurisilvan”, 20 miljoonaa vuotta vanhan maailmanperintökohteen läpi Garajonayn luonnonpuistossa, joka pääsi Unescon maailmaperintölistalle vuonna […]

Reply
Aron / Ja sitten matkaan... 13 helmikuun, 2017 - 7:24 pm

Vau, olipas upeita kuvia! Olemme käyneet La Gomeralla piipahtamassa sellaisella tyypillisellä päiväretkellä naapurisaari Teneriffalta. Varmaan seuraavalla kerralla voisi piipahtaa pitempäänkin. Vuokra-autolla omatoimisesti pääsisi vähän vapaammin tutustumaan paikkoihin. Gomeralla kyllä hämmästyttää miten paljon erilaista maisemaa voi noin pienelle saarelle mahtua. Päiväretkelläkin ehti jo nähdä paljon todella monia upeita paikkoja.

Reply
Anna| TÄMÄ MATKA 13 helmikuun, 2017 - 11:56 pm

La Gomera on ihana. Tekesi mieli lähteä käymään jälleen. Niin vaihtuvaa ja kaunista maisemaa. Vuokra-auto on ihan ässä. Ehdottomasti sellainen alle.

Reply
Nina/Rannalla lähes autiolla 1 syyskuun, 2016 - 10:37 am

Upean näköistä Gomeralla! Etenkin nuo metsät… Oon tiennyt, että Gomera poikkeaa paljonkin muista (tunnetuimmista) Kanariansaarista, mutten ole aiemmin lukenut saaresta sen kummemmin… Voisin hyvin kuvitella itseni lomailemaan noihin maisemiin 🙂

Reply
Ari A 1 syyskuun, 2016 - 10:27 am

Mun on jo aikaisempaan Gomera-juttuun pitänyt kommentoida, koska harva on sieltä juttua tehnyt. Hyvä bloggaus!
En ole koskaan ollut innostunut Kanariansaarista varsinkaan, kun en ole mikään aurinkorantatyyppi. Toki siellä muutakin on , mutta aina kuitenkin enemmän muita turisteja. La Gomera ja La Palma ovat molemmat olleet lähellä sydäntä. Molemmissa kävimme joulukuussa viikon (eri vuosina) jolloin ei pahemmin voinut kuvitella altaalla makaamista, koska oli liian viileää ja välillä sateistakin. Tuo sateisuus tosin vaihteli tosi paljon saarien sisällä.
Huikeita autoilu-ja vaelluskohteita molemmat. La Gomeran hieman ehkä kivempi.

Reply
salaine 31 elokuun, 2016 - 11:01 pm

La Gomera, ihana peikkojen saari. Suosittelen käymään. Itse Olin vain päivän mutta olla kaksi päivää kuulostaa paremmalta.

Reply
Johanna@Out of office 31 elokuun, 2016 - 10:18 pm

Kiitokset tästä!

Vaikuttaa niin makuni mukaiselta kohteelta, että saattaa olla että osa tulevasta Teneriffan viikosta vietetäänkin täällä! 😊

Reply
Tiina 31 elokuun, 2016 - 9:11 pm

Olihan mielenkiintoinen matkakertomus. Viimeksi ollut Kanarialla noin 18 vuotta sitten. Ehkäpä La Gomera olis hyvä syy lähteä pitkästä aikaa uudelleen.

Reply
Leena 31 elokuun, 2016 - 7:24 pm

Tulipas sopivasti tämä postaus La Gomeralta! Otan sen talteen.
Syksyllä jälleen kutsuu La Palman saari ja nyt haluaisin käydä sieltä laivalla Gomeralla jonka maisemat kuviesi perusteella melko samanlaiset, no ovathan ne naapurisaaria keskenään.

Reply
Anna| TÄMÄ MATKA 31 elokuun, 2016 - 8:59 pm

Ihanaa <3

Itse en ole La Palmalla käynyt. Olen kyllä katselut sinne matkoja, mutta vielä mikään ei ole sopinut aikatauluihin tai budjettiin : )

Reply
Leena 31 elokuun, 2016 - 9:46 pm

Air Berlinin lennot saatiin marraskuulle 237€ per nenä, ei paha hinta ja kun sinne pääsee ns suorilla, vain koneenvaihto Berliinissä.

Reply

Leave a Comment