Koeajossa Mercedes-Benz S 350 L (Limousine)

by Anna | TÄMÄ MATKA

Koeajossa Mercedes-Benz S 350 L. Kutsukaamme tätä koeajoksi, sillä koe se tosiaankin oli – kuljettajalle. Kuinka saada yli 150 000 euron hintainen, painava ja pitkä auto taivutettua yli Alppien mutkateiden ja Italialaisten pikkukylien muurien reunustamien kujien kautta hotellien pihoille.

Koeajossa Mercedes-Benz S 350 L | Ajo hikoiluttaa

Tunnustan heti, että vajotessani nahkapäällysteisen, liki sohvan kokoisen istuimen syliin rupesi hiki pukkamaan selkään ja kämmeniin. Tämäkö pitäisi oikeasti pitää naarmuttomana seuraavat yhdeksän päivää? Hikoilu ongelma oli kuitenkin hetkessä hoidettu. Tuoliin vain tuuletus päälle, ja jos sormien hiki joskus kuivuisi, niin ratista löytyisi lämmitys – samoin kuin keskikonsolista ja ovien nojista. Ymmärrettähän, että ikävähän se olisi kylmään oveen nojailla.

Istuimeen sai myös erilaisia hierontoja helpottamaan ajamisen rasitusta, sekä dynaamisen tuen. Siitä vaan mutkaan täysiä. Tuoli antaa sivutukea siihen suuntaan mihin liut. Tämä toiminto tuntui varsin villiltä. Ensimmäisen kerran haukuin takana istuvan lapseni potkimisesta, kunnes tajusin, että painon tunne ja istuimen muotoutuminen reunasta kokonaan uusiksi, on ihan auton oma ominaisuus.

Järkevä kuljettaja olisi tietenkin tutustunut avustimiin ja erilaisiin nappeihin ja vipuihin ennen liikkeellelähtöä. Koska manuaalit ovat aloitelijoille, päätettiin tutustuminen tehdä tien päällä. Kun on muutaman kerran sekoillut vakionopeudensäätimen, vilkun, pyyhkimien ja automaattisenjarrutuksen kanssa, oppii kummasti mitä mistäkin vivusta tapahtuu.

Mercedes-Benz S 350 L

Koeajossa Mercedes-Benz S 350 L | Takapenkki viihtyy

Poikien hihkunta takapenkillä lupaili leppoista ajoa. Takapenkit taipuilivat liki makuuasentoon, oli tyynyjä, latauspistokkeita, näyttöjä, kuppitelineitä ja pinkkejä ledivaloja. Auto oli todellakin pimpattu alkujaan vaaleanpunaisilla ledeillä, jotka saivat miettimään missä ajossa se edellisellä asiakkaalla olikaan ollut. Lopulta nuo mauttomat valot kuitenkin jäivät koko reissumme ajaksi päälle. Niissä oli jotakin niin tavattoman huvittavaa, että väriä ei yksinkertaisesti hennonnut vaihtaa toiseksi.

Poikia erityisesti miellyttävä asia olivat tummennetut ikkunat. Lasit olivat takana täysin tummat, eli niiden läpi ei kukaan autoon mitään nähnyt. Tästä aiheutui koominen tilanne Monzassa keskellä kaatosadetta. Kun hotellin henkilökunta riensi pelastamaan herran ja rouvan autosta sateenvarjojen kanssa, juoksimme hotelliin ja kirjaannuimme sisään. Jäin ihmettelemään mihin pojat ehtivät kadota ja kysyin missä he ovat. Sateenvarjomiehille tuli kiire juosta takaisin autolle. He eivät olleet huomanneet, että takapenkillä, tummien lasien kätkemänä, oli vielä rauhassa Aku Ankkaa lukevia hotellin tulevia asiakkaita.

Mercedes-Benz S 350 L

Mercedes-Benz S 350 L

Mercedes-Benz S 350 L

Koeajossa Mercedes-Benz S 350 L | Auto kerää huomiota

Autoon liittyvä toinen hauska piirre oli sen keräämä huomio. Tai oikeastaan ei auton keräämä huomio, vaan naiskuljettajan keräämä huomio. Etenkin Italiassa nainen tuollaisen auton ratissa oli jotenkin erityisen pitkiä ja kiinnostuneita katseita keräävä. Naiskuljettajana sain myös aivan valtavasti positiivista huomiota ja apuja. En joutunut kertaakaan peruuttamaan kapeilla kujilla tai silloilla, vaan aina vastapuoli peruutti autonsa.

Muutenkin tuntuu, että Euroopassa katsekontaktin ottaminen miesautoilijaan auttaa heti ja antaa tilaa ja paljon anteeksi. Suomessa nämä ärrimurrit rattien takana eivät käyttäydy lainkaan niin sulavasti.

Mercedes-Benz S 350 L ajaa liki itse itseään

Oikeastaan Mercedes-Benz S 350 L ajoi liki itse itseään ja teki melkein liiankin tehokkaasti päätöksiä turvallisuuteni puolesta. Autossa on hätäjarrutustehostimen lisäksi mm. toiminto joka tunnistaa peräänajovaaran ja varoittaa takana ajavaa vilkkuvilla jarruvaloilla. Mercedeksen jarrut myös lukittuvat, jotta oma auto liikkuisi törmäyksen voimasta mahdollisimman vähän.

Tiellä pysyminen tuli testattua, kun auto ajettiin vahingossa 140 km lasissa tunnelin eteen kertyneeseen kahden kaistan levyiseen ja pitkään vesilätäkköön. Läpi mentiin niin että vain suhahti ja kuskin tehtäväksi tuli lähinnä olla tekemättä yhtään mitään.

Hitaassa ajossa eli 7-70 km ajonopeudessa autossa toimii risteävän liikenteen riskejä ehkäisevä tutkatunnistimien ja stereo-monitoimikameran yhteistyö. Pimeänäköavustin havaitsee ihmisen jopa 160 metrin päästä ja tiellä hortoilevaa jalankulkijaa infotaan saapuvasta autosta vilkuttamalla valoja. Luonnollisesti auto varoittaa ravistamalla ohjauspyörää, hidastamalla ja ohjaamalla itse kulkua oikeaan suuntaan, jos kuljettaja harhautuu reunaviivan tai keskiviivan päälle. Jos taas kuljettaja aikoo lähteä ohitukseen ja auto tunnistaa vieressä olevan toisen ajoneuvon, vilkkuvat peileissä varoituskolmiot ja äänimerkki pirahtaa liian pienestä välistä.

Kaikki informaatio näkyy kuljettajalle myös auton tuulilasiin heijastettuna. Navigaattorin 3D-näkymää voi taas ihailla yli 12 tuuman näytössä. Auto mm. tietää millä kulmalla olet peruuttamassa, ja ohjaa kohti turvallista peruutuslinjaa sekä sivuilta, päältä, että takaa otetuilla kuvilla. Kuljettajan tehtävä on vain käännellä rattia keltaista opastetta noudattaen ja kaikki sujuu hyvin. Käytännössä vain tohelo voi kolhia tämän auton parkkihallissa.

Mercedes-Benz S 350 L

Mercedes-Benz S 350 L

Ei taivu, mutta puhetehostin löytyy

Koska kyseessä on edustusauto ja pidennetty sellainen, on auto järkyttävän pitkä ja leveä. Akseliväliä on yli 3 metriä ja auton kokonaispituus yli viisi (5!) metriä, joten tällä autolla ei kevyesti puikkelehdita. Tällä jyrätään. Vauhdin äänet ei juuri välity äänieristettyyn matkustamoon, mutta koska yli 200 km vahdissa saattaa pienoista huminaa kuulua, on tehdas asentanut autoon myös puheentehostimen. Kuljettajan jutut kuuluvat takapenkille kaiuttimien kautta. Olisihan se ihan sietämätöntä joutua korottamaan ääntänsä.

Miltä Mercedes-Benz S 350 L tuntuu ajaa?

No miltä se ajaminen tuntui? Yleelliseltä, vaivattomalta, äänettömältä, maskuliiniselta ja jotenkin tunteettomalta. Siis tässä autossa ei ollut suorituksen kanssa mitään varsinaista vikaa, ei tosiaankaan, mutta ei siinä myöskään ollut varsinaista ajamisen tunnetta. Economy asetuksella auto oli suorastaan tehoton, sporttisäätö korjasi asiaa, mutta ei Mercedes-Benz S 350 Limousinea miksikään tykiksi voi kutsua. Jos mietitään viimeisien vuosien ihanuuksia, niin kyllä se ykkönen on edelleen BMW M5 550D.

Alppien mutkateitä edustivat San Bernardino Pass 2066m, sekä Stelvio Pass 2757m. Sain auton suttaamaan ylämäkeen mennessä, mikä oli jo lähinnä koominen piirre. Alaspäin tullessa muutama mutka aiheutti hieman päänvaivaa näin pitkälle autolle.

Mercedes-Benz S 350 L

Mercedes-Benz S 350 L

Mercedes-Benz S 350 L

Mercedes-Benz S 350 L

Löytyikö moitittavaa?

Kun alla on näin kallis auto, josta löytyvät kaikki mahdolliset hilavitkuttimet ihminen on yleensä hetken tyytyväinen. Niin siinä kuitenkin kävi, että pienistä asioista saattaa tulla ärsyttäviä. Auton peruutuspeili oli yksinkertaisesti mahdoton saada pysymään halutussa asennossa. Ei suuri asia, mutta kun kymmenennen kerran päivän aikana yrittää korjata peiliä näyttämään vasemman takanurkan sijaan taakse, rupeaa asia nyppimään. Autosta ei edestä löytynyt myöskään minkäänlaista paikkaa mukille tai juomapullolle. Ilmeisesti tässä hintaluokassa ei juoda noutokahveja….?

Mitä maksoi?

Monia varmasti kiinnostaa mitä tällaisen auton vuokraus maksaa. Totuus on, että emme tiedä. Olimme varanneet SIXT:iltä auton luokasta, jolla eteen olisi pitänyt tulla jotakin farmari Mersun näköistä. Kun saavuimme Munchenin kentälle, ei autoa löytynytkään ja tilalle tarjottiin Volkkarin maasturia. Hetken aikaa kiukuttelimme asiasta ja Tepon kysyttyä S-sarjaa, mikäli E-sarjaa ei löytynyt, asia nytkähtikin eteenpäin. Emme tajunneet, että kyseessä on Limousine, ennen kuin näimme auton parkkihallissa. Hintaa tälle 9 päivän vuokraukselle tuli 550 euroa.

Lisää kirjoituksia samalta maantieteelliseltä alueelta

12 comments

Stelvio Pass, Italia - TOP10 maailman vaarallisimmat tiet - TÄMÄ MATKA 31 heinäkuun, 2023 - 12:39 pm

[…] ajanut Stelvio Passin vuonna 2016 viisi metriä pitkällä Limousine S-Mersulla. Tuolloin Teppo muutamaan otteeseen hönkäisi äänekkäästi syvään ja muistutti auton, tien, […]

Reply
Matkavuosi 2016 - 2,6 kertaa maapallon ympäri | TÄMÄ MATKA 17 maaliskuun, 2018 - 6:11 pm

[…] kesälomareissuun liittyvät ehkäpä matkavuoden  2016 oudoimmat sattumat. Saimme allemme loisteliaan limousine Mersun 9 päiväksi vain 550 eurolla. Ongelmaksi muodostui, kuinka saada yli 150 000 euron hintainen, […]

Reply
Pelastuskuja - Mikä ihme se on? | TÄMÄ MATKA 25 helmikuun, 2017 - 3:16 pm

[…] automalleissa hälärit kytkeytyvät automaattisesti päälle äkkijarrutuksessa. Esim. vuokralla ollut Mercedes-Benz S 350 L teki tehokkaasti päätöksiä turvallisuuteni puolesta. Autossa oli hätäjarrutustehostimen […]

Reply
Jael 17 heinäkuun, 2016 - 7:26 pm

Olen ollut road tripeillä Espanjassa ,Hollannissa,Saksassa Suomessa ,Ruotsissa sekä USAssa,ja mahtava kokemus joka kerta. Itse en kyllä edes aja autoa,vaikka on kahden maan ajokortit olemassa…
Siisti kaara!

Reply
Karoliina / From Karoliina 6 heinäkuun, 2016 - 8:33 am

Road tripit on parasta! Autoista en tosin ymmärrä enkä välitä, pääasia, että pääsee sinne minne haluaakin 😀 (nimim. mulla on aina vaikeuksia muistaa autoni merkki, jos sitä joku kysyy… Värin muistan.) Sixtiltä vuokrasin itse viimeeksi auton, tykkäsin firmasta, kaikki sujui varsin mallikkaasti.

Reply
Petri 4 heinäkuun, 2016 - 11:21 pm

Sixt:iä ei haitannut vaikka ajoitte Italian puolelle, vai eivät tienneet?

Reply
Anna| TÄMÄ MATKA 5 heinäkuun, 2016 - 4:50 am

Hyvä huomio!

Eli varmistimme kahdesti, että auton tosiaan saa ajaa Italian puolelle : ) Useinhan tosiaan on niin, että näitä luksusautoja ei ole mitään asiaa ajaa Saksan, Svietin ja Itävallan ulkopuolelle.

Reply
Saksa-Pohjois-Italia-Itävalta Road Trip. Kulut ja hotellit: Parhaat ja paskimmat | TÄMÄ MATKA 4 heinäkuun, 2016 - 1:41 pm

[…] Auton kanssa kävi ns. “munkki”. Vuokrakuluja aivan loisteliaalle limousine Mersulle tuli 9 päivän ajalta vain 550 euroa. Jutun tähän onnenpotkuun johtaneesta tilanteesta voit lukea täältä. […]

Reply
Pirkko / Meriharakka 4 heinäkuun, 2016 - 7:18 am

Joskus saimme Saksassa urheiluauton, Corradon, kun tilaamamme ei ollut saatavana. Viikonloppureissun verran oli ihan kiva sellaistakin kokeilla. Toisella kertaa saimme jonkun Mersun, taisi kyllä olla ihan tilauksen mukainen, kun kyseessä oli työmatka, ja siis varmaan ihan firman standardin mukainen. Mainittavaa oli, että siinä oli kiinteästi asennettu navigaattori aikana, jolloin emme moista olleet vielä koskaan kokeilleet (joskus vuosituhannen vaihteessa siis). Lasse oli reissussa mukana vaan kaverina, minä viikon töissä. Ajeli sitten huvikseen lähiseuduilla ihan vaan auton ja navigaattorin innoittamana minun viettäessä päivät Walldorfissa SAPin campuksella.

Tuosta naisista ja autoista vielä sen verran, että pitkässä sarjassa Audeja ja leasingautoja päätin kerran kokeilla isompaa, silloinen malli taisi olla A100, nyttemmin sitä kai kutsuttaisiin A6:ksi. Ja hassua miten moni (mies) työpaikan parkkipaikalla pysähtyi juttelemaan kanssani autosta kun ymmärsi, että tuo auto on minun! Ilmeisesti Audi A3 tai A4 menee vielä lokoseen naiselle sopiva auto, mutta kokeillessani A5:sta tai A6:sta (kumpaakin siis 3 leasingvuoden ajan), niin niistä tuli ihmettelyä 🙂

Reply
Anna| TÄMÄ MATKA 5 heinäkuun, 2016 - 5:02 am

Välillä tosiaan käy oikeinkin hyvä tuuri. Välilä taas ei. Aina se vähän jännittää, että minkä auton nyt saa …

Tajuan oikein hyvin minkä riemun navigaattori on aiheuttanut. Muista itsekin kun ensimmäistä kertaa pääsin sellaista kokeilemaan.

Jep. Naisilla pitää olla sellainen sopiva kauppakassi. Sitten kun on joku isompi auto alla, niin herättää huomiota. Ensimmäinen oletus lienee se, että nainen on liikenteessä miehensä autolla. Sitten kun ukot tajuavat, että se auto onkin rouvan oma, niin varmasti ihmetyttää : D

Reply
Lotta | Watia.fi 4 heinäkuun, 2016 - 2:28 am

Rakastan roadtrippejä, mutta mieluummin kyydissä kuin ratissa. Tuolla näyttäisi viihtyvän kyydissä enemmän kuin hyvin, vaikka varmasti sitä ratin takanakin istumista voisi kokeilla.

Olipa siistiä että saitte paremman tilalle! Upgradet kelpaa aina (ja joskus kiukuttelu auttaa). :-p

Reply
Anna| TÄMÄ MATKA 5 heinäkuun, 2016 - 5:03 am

Taakse kyllä mahtui : D

Upgrade on kyllä siistiä. Ja ei me nyt kamalasti ehditty kiukutella. Ruvettiin vasta pääsemään vahtiin, kun onneksi löytyi tuo auto…

Reply

Leave a Comment