Äkkilähtö Kreetalle – Aina hyvä idea!

by Anna | TÄMÄ MATKA

Äkkilähtö Kreetalle

Äkkilähtö Kreetalle on aina hyvä idea. Etenkin kun lähtöpaikka oli kotikentältä Oulusta. Jos tälle matkalle jonkun teemaan haluaisi nimetä, niin se oli alusta asti: ”Some luxury with affordable price”.

Äkkilähtö Kreetalle ei ole se paras lähtökohta hotellien etsimiseen. Emme kuitenkaan halunneet viettää lomaa uimarantoja reunustavissa lukemattomissa hotelleissa, vaan etsimme jotakin hieman spesiaalimpaa. Silmissä vilkkuivat kuvat sympaattisesta pikkukylästä, jossa talot ovat toinen toisensa yläpuolella ja sokkeloiset kujat nousevat mutkitellen jyrkästi ylös rinteitä.

Äkkilähtö Kreetalle


Äkkilähtö Kreetalle
Äkkilähtö Kreetalle


Äkkilähtö Kreetalla

Kreetan ihanat maut

Suuhun taas tulvahtivat välittömästi Välimeren maut. Ihanat lampaanmaidosta tehdyt kreetalaiset juustot ja jugurtit, oliivit, oliiviöljy, villivihannekset ja yrtit, kalat ja lampaanliha.

#lunch #lunchtime #lunchbreak #greece 🇬🇷 #greecefood #foodie #foodieforlife #foodpics #foodstagram #foodlover Kuva, jonka Anna 🇫🇮 Blogger • 45+Traveller (@tamamatka) julkaisi

#greekfood #greeksalad 🇬🇷 #chania #oldtown #foodporn #foodstagram #foodpics #foodphotography #travelingram #travelblogger Kuva, jonka Anna 🇫🇮 Blogger • 45+Traveller (@tamamatka) julkaisi

#breakfast in #paradise 🇬🇷 #greece #greecefood #foodlover #foodstagram #foodpics #foodieforlife Kuva, jonka Anna 🇫🇮 Blogger • 45+Traveller (@tamamatka) julkaisi

Plakias

Rethimnonin maakuntaan sijoittuva ja lähes suoraan Rethimnonin vastakkaisella puolella Kreetan etelärannikolla sijaitsee Plakias. Kylän edessä avautuu Libyanmeri ja muutaman kymmenen kilometrin päässä näkyy Gavdoksen saari. Kaupungin takana sijaitsevat rotkot ohjaavat toisinaan kovia tuulia myös kylään. Vierailumme aikana oli niin kova tuuli, että hotellin katto lähti osittain lentoon ja oven alta tuli purua ja lehtiä sisään huoneeseemme. Rannnalle menokin jäi väliin. Olisi tullut hiekkakuorinta iholle halvalla.

Kylän yläpuolisilla rinteillä on oliivilehtoja ja paikallista asutusta. Täältä löytyy pienempi kylä, Myrthios ja sieltä me taas löysimme Stefanos Village nimisen hotellin. Hotelli sijaitsee kukkulan huipulla ja maisemat avautuvat suoraan Libyanmerelle. Plakiaksen kylään pääsee autolla muutamassa minuutissa. Hinta, 70 euroa yö, tuntui liki virheeltä. Valoisasta ja isosta huoneesta olisi helposti maksanut enemmän.

Hotellin alapuolelta löytyi myös matkan paras taverna. Perheomisteinen Dionyssos sijaitsee kaukana turistivirroista, joten sen ainut kilpailukeino on ruoan erinomainen laatu. Lasku oli murto-osan turistirannikon hinnoista. Ja se ruoka! Kävimme syömässä täällä kahdesti. Itse kävin keittiössä osoittelemassa patoja ja keräämässä niistä itselleni ruuan. Kesäkurpitsan täytettyjä kukkasia, lammasta munakoison kera, sitruunalla maustettua kania ja okraa. Niistä on kreetalainen ruoka tehty. Teppo taas herkutteli hiiligrillatulla mustekalalla ja kokonaisena paistetulla vaalealihaisella kalalla.

Stefanos Willage
Äkkilähtö Kreetalle Taverna Dionyssos

 

Äkkilähtö Kreetalle

Rethimnon

Kreetan kolmanneksi suurin kaupunki on Kreetan lomakaupungeista monipuolisin. Sieltä löytyy turkkilaisten, että venetsialaisten rakentama vanhakaupunki, jossa on mukava kävellä ja etsiä illaksi sopivaa ruokapaikkaa. Mitään tajuntaa räjäyttävää tavernaa emme täältä löytäneet. Jos ihan rehellisiä ollaan, tuli tunne, että hieman huonompikin laatu kelpaa monelle turistille.Halusimme asua pienessä hotellissa keskellä vanhan kaupungin idyllisimpiä kortteleita. Ymmärrettävästi vanhassa kaupungissa ei voi olla lukemattomia hotelleja, joten kun sitten bongasin Rimondi Boutique Hotellin, joka kuuluu Small Luxury Hotels kokoelmaan, olin heti myyty.

En oikein tiedä mitä odotin, mutta en ainakaan tätä. Kaksi erillistä rakennusta, joissa kummassakin uima-allas ja upeat, varjoisat pihatilat. Vieraat saivat luonnollisesti oleskella missä halusivat. Aamiainen oli tarjolla kummallakin puolella. Heti vastaanoton jälkeen, meille tarjottiin lasillinen kuohuvaa ja paikallisia herkkuja, kuten taateleita, leipää, juustoja ja hunajaa.

Huoneisto on kahdessa tasossa ja majoittuminen max. neljälle. Löytyi kylpyhuone kylpyammeineen, kylpytakit, kymmenen pikku purtiloa hyvän tuoksuista shampoota ym. ja lakanan kokoiset pyyhkeet.. Hinta 114 euroa yö, sisältäen erinomaisen aamiaisen, oli varsin maltillinen.

Perinnekylä Vamos

Apokoronasin alueella Hanian itäpuolella sijaitsee Vamosin perinnekylä. Paikka oli alkujaan jumalten hylkäämä kylä keskellä ei mitään. Sitten joku huomasi, että vain 800 asukasta, pienet viljelykset, vanhat rakennukset ja vähäinen turismi voivat ollakin vetovoimatekijä.

Nykyisin kylä on ”vihreän turismin” esikuva. Tänne ei edes haluta suuria turistimääriä. Kylässä otetaan mielellään vastaan matkailijoita, mutta vain pieniä ryhmiä tai yksittäisiä matkaajia. Kaikki mitä kylässä on, tähtää alkuperäisen ilmapiirin ja näkymien säilyttämiseen. Vanhat rauniot on säilytetty viehättävinä ehjinä kokonaisuuksina ja täältä löytää edelleen perinteistä Kreetaa, lähellä tuotettua ruokaa ja mahdollisimman vähän ympäristöä kuormittavaa elämäntapaa.

Kylässä järjestetään kesällä myös musiikki festivaalit ja satuimme sopivasti paikalle. Hämärtyvässä illassa, oliivipuiden keskellä soiva lempeä jazz istui paikan ilmapiiriin täydellisesti.

Me majoituimme ”mummon majatalossa”. 60€ hintaisen yöpymiseen ei kuulu aterioita, mutta mummo toi iltapäivästä ihania rosetteja hunajan ja pähkinän kera syötäväksi. Illasta hän toi neljä makeaa persikkaa ja rakia. Aamusta saimme kahvia keksien kanssa, jugurttia, hedelmiä ja riisipuuroa.

Majapaikasta näkyivät myö Valkoiset Vuoret (Lefka Ori). Vuoririvistö on väriltään kauniin vaalea ja vaihtaa väriä auringon kierron mukaan. Keväällä aina kesäkuun alkupäiviin saakka ylärinteillä on lunta.

Vamosista löytyi myös matkamme toiseksi paras taverna. Kylän keskipisteeksi on muodostunut Taverna tou Bloumosifi. Kylä on niin pieni, että tavernan löytäminen ei ole ongelma. Paikka on oikea helmi, ja sen salaatit taivaallisia. Jos kuukkeloitte nimen, löydätte vain positiivisia arvioita paikasta. Olisin halunnut palata tänne syömään kreikkalaista salaattia vielä uudestaan, mutta aikataulu ei antanut periksi. Salaatti oli koko viikon paras, ja uskokaa, että testasin niitä useita. Ehkäpä joskus vielä…

Hania

Hania ei varsinaisesti sykähdyttänyt meitä, mutta sataman rantoja kehystävät vanhat ja kauniit rakennukset mm. venetsialainen telakka (14-16. vuosisadalta), olivat mielenkiintoisia paikkoja tutkia. Se mikä Haniassa oikeasti kiinnosti olivat valekarettikilpikonnat. Merikilpikonnat kehittyivät noin 200 miljoonaa vuotta sitten, samoihin aikoihin kuin dinosaurukset. Dinosaurukset kuolivat sukupuuttoon mutta maailmassa elää edelleen 7 merikilpikonnalajia. Kolme niistä elää Välimerellä ja yksi niistä, valekarettikilpikonna, pesii Kreikassa Zakinthoksen saarella kansallispuiston alueella lähellä Haniaa.

Paikalliset yrittävät ymmärrettävästi hyödyntää kaikin tavoin valekarettikilpikonnan olemassaolon. Suosituimmilla turistirannoilla myydään kilpikonnasafareita eli veneretkiä kilpikonnien lähelle. Mutta miksi lähteä veneretkelle, kun kilpikonnia voi nähdä satama-altaassa täysin ilmaiseksi.

Toinen asia miksi noille safareille ei kannata lähteä on se, että ne eivät ole hyvin järjestettyjä. Niillä ei ole mitään tekemistä ekologisuuden tai kestävän matkailun kanssa. Lasipohjaiset veneet ohjataan liian lähelle kilpikonnia, jopa niiden päälle. Kansallispuistojen sääntöjen mukaan moottoreiden käyttö kilpikonnien lähellä on kielletty ja kilpikonnaan on pidettävä 10-15 metrin välinen turvaetäisyys eikä sen uintia saa estää. Arvatkaapa noudattaako paikallinen Zorbas näitä sääntöjä.

Minä bongailin kilpikonnaperhettä läpi päivän satamassa. Paikallinen ravintoloitsija tyhjensi kalanperkuujätteet kilpikonnille ja kilpikonnat saivat syödä omaan tahtiinsa kenenkään häiritsemättä. Vesi on satamassakin niin kirkas, että näkyvyys on pohjaan asti hyvä ja kilpikonnien liikkumista voi seurata helposti. On mahtavaa istuskella laiturilla kun kilpikonna nousee hengittämän ja pärskyttää vettä vain muutaman metrin päässä.

Mitä taas tulee hevosajeluihin, niin Haniassa hevoset olivat erittäin hyvin hoidettuja ja homma tuntui olevan ihan järjellistä. 25 euroa maksamalla pääsee kiertämään kaupunkia 20 minuutin ajan. En nyt tiedä kuka tuollaisesta haluaa maksaa, mutta ainakin hepat olivat hyvin hoidetun, puhtaan ja terveen näköisiä. Ei mitään hakattuja laihoja luuskia joita maailmalla valitettavasti näkee myös.

Äkkilähtö KreetalleÄkkilähtö KreetalleÄkkilähtö Kreetalle

#greece #creteisland #crete #chania #hania #oldtown #horsesofinstagram #horse #travelphotography #travelblogger #animal #animallover #animalsofinstagram Kuva, jonka Anna 🇫🇮 Blogger • 45+Traveller (@tamamatka) julkaisi

Ajaminen Kreetalla

Meillä oli autona pikkuinen Opel Astra, joka oli ihan passeli auto viikoksi saaren kiertelyyn. Autokanta on erittäin huonoa Kreetalla, joten mitään mellevää menopeliä ei tuolla kannata vuokrata. Se kolhitaan kuitenkin. Tiestö on paikoin erittäin hyvä ja mikäs se on ollut EU rahalla teitä rakennella. Paikoitellen taas tiet muistuttavat perunapeltoa enemmän kuin autolla edettävää.

Mielenkiintoinen tie oli välillä Vryses – Chora Sfakion. Tällä tiellä näkee vuohia pystysuorilla rinteillä ja syvässä kurussa virtaavan joen. Kotsifoun rotko myötäilevä tie on hauska mutkatie ajettavaksi, tosin Teppo halusi jossakin vaiheessa tulla ajamaan. En ymmärrä miksi?

Äkkilähtö KreetalleÄkkilähtö KreetalleÄkkilähtö Kreetalle

 

Lisää kirjoituksia samalta maantieteelliseltä alueelta

14 comments

Sneak peek tulevista reissuista 2018 - TÄMÄ MATKA 9 syyskuun, 2018 - 6:19 am

[…] Äkkilähtö Kreetalle – Aina hyvä idea! […]

Reply
Boutique-hotelli ja B&B | Parhaat kokemukseni Top 3 | TÄMÄ MATKA 30 maaliskuun, 2018 - 10:59 am

[…] Äkkilähtö Kreetalle – Aina hyvä idea! […]

Reply
Laura | RIMMA + LAURA 25 elokuun, 2016 - 9:24 pm

Paljon olette kyllä viikossa ehtineet nähdä! Tosin eipä tuolla ole välimatkat onneksi pitkiä. Upeita majoituksia löysitte ja mukavan tunnelmallisia kohteita. Kreikkalainen ruoka on niin herkullista et melkein jo sen takia pelkästään vois matkustaa Kreetallekin!

Reply
Annika | Travellover 19 elokuun, 2016 - 9:16 pm

Myönnän, etten koskaan ole kokenut tarvetta päästä Kreetalle. En ajatellut koskaan sinne mennä. Mutta sait sen todella näyttämään käymisen arvoiselta, oikeastaan aika ihanalta. Todella kivoja paikkoja olette löytäneet – ja ruokia! Mun tuli nälkä.

Reply
Ansku BCN 14 elokuun, 2016 - 1:40 pm

Näyttääpä yllättävän monipuoliselta! En ole koskaan käynyt, eikä kyllä ole oikeastaan koskaan käynyt mielessä käydäkään, mutta jo vain tuolla viihtyisi viikon tai vaikka parikin, ja etenkin tuo perinnekylä kuulostaa just mun paikalta 🙂

Reply
Mika / Lähtöportti 11 elokuun, 2016 - 12:44 pm

Kreikka on aina hyvä idea! Matkustan mielelläni aina uudelle saarelle, mutta Kreeta on suuren kokonsa ja monipuolisuutensa vuoksi poikkeus. Kiitos siis hyvistä majoitusvinkeistä! Tuo Dionyssos tuo mieleen Markos Tavernan Kato Staloksessa, mukava isäntäperhe ja herkullisen ruoan valitseminen keittiössä. Markos Taverna on kuitenkin muuttanut käyntimme jälkeen perheen kotitalosta päätien varteen, joten toivottavasti ei ole mennyt huonompaan suuntaan. Erehdyin lähtemään kilpikonnasafarille Zakinthoksella (joka on kyllä aika kaukana Kreetalta), mutta sitä ei voi suositella kenellekään. Ainoa kilpikonna nähtiin jo satamassa ja se joutui useamman turistiveneen ahdistelun kohteeksi.

Reply
Heidi / Maailman äärellä 8 elokuun, 2016 - 11:20 am

Minulle ainakin sait Kreetan myytyä. Olen ollut siellä viimeksi parikympisenä, reissulla, jota en halua edes muistaa ;), mutta nyt olisi kyllä aika uudestaan lähteä Kreetalle. Te olete ehtineet tosi paljon ja aivan ihastuttavan näköisiä paikkoja. Näitä ruokakuviasi kuolailin jo Instagramissa. Ja hotellit vaikuttavat myös nappivalinnoilta. Selvästi onnistunut loma <3.

Reply
säppä 8 elokuun, 2016 - 12:21 am

Ihana fiilis välittyi näistä kuvista. En oikein voi uskoa, etten vieläkään ole käynyt missään päin Kreikkaa, vaikka Välimeren alueella olen tykännyt kaikista käymistäni maista. Täytyy ottaa vahinko takaisin mahdollisimman pian!

Reply
Teija / Lähdetään taas 7 elokuun, 2016 - 9:47 pm

Olen pitkään miettinyt, että Kreetalle pitäisi päästä uudelleen. Olen ollut siellä viimeksi yli 20 vuotta sitten. En silloin ymmärtänyt ollenkaan tuon taivaallisen kreikkalaisen ruuan päälle. Tämä postaus kyllä sai kiinnostuksen taas heräämään. En vaan jotenkin koskaan muista, että Kreeta on noin suuri saari ja paikkojen suhteen olisi valinnanvaraa. Asia yllättää joka kerta 😀

Reply
Heidi / Auringon alla 6 elokuun, 2016 - 7:32 pm

Mäkin olen joskus vuosia sitten ottanut äkkilähdön Oulusta Kreetalle, äidin kanssa lähdettiin toukokuussa. Majapaikkana oli Platanias, mutta onneksi hotellin sijainti kivenheiton päässä päätiestä oli jo maaseudulla, kukot vaan kiekui aamulla, eikä parvekkeelta näkynyt muita rakennuksia. Yläkyläkin oli ihan vieressä. Sesonkiajan ulkopuolella oli yllättävän edullista ruokailut ym, tosi hyvin syötiin koko reissu. Se oli kyllä hyvä äkkilähtö!

Reply
Anu /Explore More 6 elokuun, 2016 - 3:54 pm

Upeita kuvia! Saaren kiertely autolla on parasta, ja sitä kautta pääsee tutustumaan sympaattisiin pikkukyliin ja pieniin rantoihin. Tuli muuten kova nälkä katsellessa ottamiasi ruokakuvia 🙂

Reply
Anna / 270 degrees 5 elokuun, 2016 - 8:16 pm

Täytyy myöntää, ettei Kreeta ole kuulunut omiin suosikkeihini. Se oli aikoinaan minun ja mieheni ensimmäinen yhteinen matkohde. Olihan meillä ihana loma – tietysti, kun olimme niin rakastuneita ja ensimmäistä kertaa reissussa ihan itsenäisesti. Itse Kreeta ei kuitenkaan niinkään tehnyt vaikutusta lomakohteena. Nostit kuitenkin postauksessa esiin hyviä pointteja ja varmaan pitäisikin antaa saarelle uusi mahdollisuus näin kymmenen vuotta vanhempana ja viisaampana 🙂

Reply
Easyloma 5 elokuun, 2016 - 1:56 pm

Hei,

Ja onnittelut komeasta rajapyykistä!

Jos kotikentän lähdöt jatkossakin kiinnostavat (esimerkiksi Malaga suoraan Oulusta keväällä 2017?) olemme käytettävissä 😉

Reply
Terhi / Muru Mou 5 elokuun, 2016 - 12:52 pm

Totta kai ”keski-ikäisen tädin” matkakuvat kiinnostavat, kun ne ovat näin upeita! Onnea 10k seuraajasta 🙂
Mä lämpesin Kreetalle todella, todella hitaasti. Oltuani siellä 6 kuukautta en edelleenkään osannut nähdä mitä erikoista siinä saaressa muka on. Onneksi pari vuotta myöhemmin elämä heitti mut sinne uudestaan, ja tuon 5 kuukauden aikana tajusin, että minussa se vika oli ollut eikä Kreetassa! Se on aivan mahtava saari, ja niin monipuolinen! Ja tuo ruoka… ah, pyyhin tässä kuolaa leualta.

Reply

Leave a Comment